Lasten osallisuus Yritys X:n sijaishuoltoyksikössä
Petrelius, Riina; Rajasalo, Annika (2020)
Petrelius, Riina
Rajasalo, Annika
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020092320653
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020092320653
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä teimme asiakastyytyväisyyskyselyn Yritys X:n sijaishuoltoyksiköihin. Yksiköitä oli kolme, joista yksi oli perhekoti ja kaksi lastensuojelulaitosta. Toisessa lastensuojelulaitoksessa oli alle 12-vuotiaat lapset ja toisessa yli 12-vuotiaat nuoret.
Yritys X tarjoaa pitkäaikaista erityishoitoa ja sen tavoitteena on luoda sijoitetuille lapsille turvallinen ja kodinomainen kasvuympäristö. Yritys X:n toiminnan keskeisimpinä ajatuksina ovatosallisuus, avoimuus, rehellisyys, tasavertaisuus ja vastuullisuus. Lasten hyvinvointi ja yksilöllisyyden huomioiminen ovat tärkeitäasioita, mitkä näkyvät yrityksen toiminnan arjessa.
Tilaaja toivoi asiakastyytyväisyyskyselylomaketta, sekä kyselyn toteuttamista sijoitetuille lapsille. Kyselylomakkeen tarkoituksena oli kartoittaa lasten osallisuutta sijaishuollon yksikössä. Työn tilaaja halusi saada selville, miten lapset kokevat omat vaikuttamisen mahdollisuutensa sijaishuollon yksikössä.
Ennen kyselylomakkeiden tekemistä haastattelimme yrityksen kasvatusjohtajaa, sekä sijoitettuja lapsia, jotta lapset pääsivät heti osallistumaan oman lähiympäristönsä kehittämistyöhön.
Haastatteluiden perusteella loimme kolme kyselylomaketta, jotta jokainen yritys X:n yksikkö sai käyttöönsä oman kyselylomakkeen. Kyselytoteutettiin Yritys X:n kolmessa sijaishuollonyksikössä.
Kyselylomakkeista teimme haastatteluiden perusteella mahdollisimman helposti ymmärrettävät. Tavoitteenamme oli saada lapset vastaamaan kyselyihin totuudenmukaisesti ja asiallisesti. Halusimme luoda turvallisen ympäristön, missä kysely toteutettiin yksitellen. Lapsilla oli mahdollisuus valita itselleen sopiva ajankohta, milloin kysely tehtiin. Kysely toteutettiin sekä haastattelumuotoisena että kirjallisena, lasten toiveiden mukaan.
Lastensuojelulaitoksesssa kyselyyyn osallistui yhdeksän lasta, joista viisi oli alle 12-vuotiaita ja neljä yli 12-vuotiaita. Haastattelumuotoisia kyselyitä pidettiin lastensuojelulaitoksessa viidelle lapselle. Perhekodissa kyselyyn osallistui neljä lasta, joista kolme halusi toteuttaa kyselyn haastattelumuodossa.
Kyselylomakkeet suunniteltiin siten, että samaa lomakepohjaa voisivat ohjaajat käyttää myös jatkossa. Lapset ymmärsivät kysymykset ja osasivat vastata itsenäisesti kyselyyn. Teimme kolme eri kyselylomaketta, jotta jokaisen yksikön lapset saivat vastata heidän yksikkönsä omaankyselyyn. Kysely toteutettiin paperiversiona.
Teimme asiakastyytyväisyyskyselylomakkeen alusta loppuun osallisuuden keinoin. Yritys X:n lapset saivat paremman käsityksen siitä, mitä osallisuus on ja miten he pystyvät vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä. Kyselystä saatujen tulosten perusteella Yritys X otti käyttöönsä erilaisia kehittämistapoja, joiden tarkoituksena on edistää lasten kokemaa hyvinvointia ja osallisuutta. We did our questionnaire for our thesis to Company X’s foster care units. There were three units, in which two were for children in foster care and one was a foster home. There were children under 12 years old in one of the units and children over 12 years of age in the other one. Company X offers long term special care for children, where the objective is to provide a safe and homely environment for the children to grow. The fundamental values of the company are inclusiveness, sincerity, ho-nesty, equality and accountability. Children’s welfare and taking their individuality into considera-tion is important in the units and can be seen in their everyday life. The subscriber was hoping for a questionnaire and its’ implementation with the children in foster care. The purpose of the questionnaire was to map out the children’s inclusiveness in the foster care unit. We interviewed the unit’s executive manager and the fostered children before making the ques-tionnaire. We made different questionnaires for each unit based on the interviews and after that the questionnaires were implemented in all three units of Company X. We made the questionnaires as easily comprehendible as possible based on the interviews. Our goal was to get truthful and honest answers from the children. Wewanted to create a safe environment where the questionnaire was done one by one. The children were able to choose the time for the questionnaire and whether it was done as an interview or in writing. In the foster care unit nine children participated, in which five were under 12 years old and four were over 12 years old. Five out of nine questionnaires were done as an interview. The questionnaires were designed in such a was that they can be used multiple times. The children understood the questions and could answer them independently. We did three different question-naires so that the children in all of the units were provided with a suitable form. The questionnaires were implemented as a paper version.We did our questionnaire from start to the end by using participation as our tool. Company X`s children got a better impression of what is participation anh how they can effect their own surraun-ding. Based on our questionnare results Company X made a few changes intenting to improve chil-dren`s well-being andparticipation.
Yritys X tarjoaa pitkäaikaista erityishoitoa ja sen tavoitteena on luoda sijoitetuille lapsille turvallinen ja kodinomainen kasvuympäristö. Yritys X:n toiminnan keskeisimpinä ajatuksina ovatosallisuus, avoimuus, rehellisyys, tasavertaisuus ja vastuullisuus. Lasten hyvinvointi ja yksilöllisyyden huomioiminen ovat tärkeitäasioita, mitkä näkyvät yrityksen toiminnan arjessa.
Tilaaja toivoi asiakastyytyväisyyskyselylomaketta, sekä kyselyn toteuttamista sijoitetuille lapsille. Kyselylomakkeen tarkoituksena oli kartoittaa lasten osallisuutta sijaishuollon yksikössä. Työn tilaaja halusi saada selville, miten lapset kokevat omat vaikuttamisen mahdollisuutensa sijaishuollon yksikössä.
Ennen kyselylomakkeiden tekemistä haastattelimme yrityksen kasvatusjohtajaa, sekä sijoitettuja lapsia, jotta lapset pääsivät heti osallistumaan oman lähiympäristönsä kehittämistyöhön.
Haastatteluiden perusteella loimme kolme kyselylomaketta, jotta jokainen yritys X:n yksikkö sai käyttöönsä oman kyselylomakkeen. Kyselytoteutettiin Yritys X:n kolmessa sijaishuollonyksikössä.
Kyselylomakkeista teimme haastatteluiden perusteella mahdollisimman helposti ymmärrettävät. Tavoitteenamme oli saada lapset vastaamaan kyselyihin totuudenmukaisesti ja asiallisesti. Halusimme luoda turvallisen ympäristön, missä kysely toteutettiin yksitellen. Lapsilla oli mahdollisuus valita itselleen sopiva ajankohta, milloin kysely tehtiin. Kysely toteutettiin sekä haastattelumuotoisena että kirjallisena, lasten toiveiden mukaan.
Lastensuojelulaitoksesssa kyselyyyn osallistui yhdeksän lasta, joista viisi oli alle 12-vuotiaita ja neljä yli 12-vuotiaita. Haastattelumuotoisia kyselyitä pidettiin lastensuojelulaitoksessa viidelle lapselle. Perhekodissa kyselyyn osallistui neljä lasta, joista kolme halusi toteuttaa kyselyn haastattelumuodossa.
Kyselylomakkeet suunniteltiin siten, että samaa lomakepohjaa voisivat ohjaajat käyttää myös jatkossa. Lapset ymmärsivät kysymykset ja osasivat vastata itsenäisesti kyselyyn. Teimme kolme eri kyselylomaketta, jotta jokaisen yksikön lapset saivat vastata heidän yksikkönsä omaankyselyyn. Kysely toteutettiin paperiversiona.
Teimme asiakastyytyväisyyskyselylomakkeen alusta loppuun osallisuuden keinoin. Yritys X:n lapset saivat paremman käsityksen siitä, mitä osallisuus on ja miten he pystyvät vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä. Kyselystä saatujen tulosten perusteella Yritys X otti käyttöönsä erilaisia kehittämistapoja, joiden tarkoituksena on edistää lasten kokemaa hyvinvointia ja osallisuutta.