Valmentava johtaminen poliisissa ja Rikosseuraamuslaitoksessa: mitä poliisi voisi oppia Rikosseuraamuslaitoksen kokemuksista?

Abstract

Valmentava johtaminen on nykyaikainen, vuorovaikutukseen perustuva tapa johtaa ja tehdä esimiestyötä. Vuorovaikutuksen keskiössä ovat esimiehen ja työntekijän keskinäinen arvostus ja luottamus. Vuorovaikutuksessa esimies toimii työntekijän oppimisen ja kehittymisen mahdollistajana, virittäjänä sekä suunnannäyttäjänä. Valmentavan johtamisen keskeisiä piirteitä ovat läsnäolo, keskusteleminen, kysymykset, kuunteleminen sekä palaute. Valmentava johtaminen on osallistavaa ja sitouttavaa, ja siinä korostuu organisaation strategiaan ja arvoihin perustuva tavoitteellisuus.

Poliisissa ja Rikosseuraamuslaitoksessa on ollut viime vuosina meneillään voimakas johtamisen ja esimiestyön kehittäminen, joka perustuu valmentavan johtamisen kouluttamiseen kaikille esimiesasemassa oleville. Tarve kehittää johtamista ja esimiestyötä on noussut erityisesti tarpeesta tehostaa osaamisen johtamista ja kehittämistä sekä parantaa työhyvinvointia. Ajallisesti Rikosseuraamuslaitos on ollut hieman edellä poliisia valmentavan johtamisen soveltamisessa organisaation johtamiseen ja esimiestyöhön. Tässä opinnäytetyössä selvitetään Rikosseuraamuslaitoksen kokemuksia valmentavasta johtamisesta ja sen kouluttamisesta kahdella haastattelulla sekä pohditaan, mitä poliisin tulisi huomioida Rikosseuraamuslaitoksen kokemuksista organisaatiotasolla. Teorian osalta tämä opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus valmentavan johtamisen perusteisiin.

Johtamisen ja esimiestyön kehittämisessä valmentavaan johtamiseen perustuen on kyse organisaatiokulttuurin muutoksesta. Rikosseuraamuslaitoksen kokemusten perusteella muutoksessa on kyse pitkäjänteisestä työstä, jota on tietoisesti ja aktiivisesti pidettävä yllä. Positiivisimpana kokemuksena valmentavan johtamisen kouluttamisessa on ollut esimiestyön nouseminen huomion keskiöön: esimiestyö sekä valmentava johtaminen ovat tulleet voimakkaasti osaksi niin strategiaa ja yksittäisiä kehittämistoimenpiteitä kuin työpaikan arkisia kahvipöytäkeskustelujakin. Toisaalta haasteena on ollut juuri muutoksen pitäminen käynnissä ja uusien tapojen juurruttaminen osaksi kulttuuria.

Todennäköisesti poliisi kohtaa kehittämistyössään vastaavia haasteita: muutosta on pidettävä jatkuvasti aktiivisesti yllä. Valmentavan johtamisen kouluttamisessa ja juurruttamisessa osaksi kulttuuria tärkeää on johdon vahva sitoutuminen, tehokas viestintä eri kanavissa ja myös työntekijöiden valmistelu uudenlaiseen esimiestyöhön. Erityistä huomiota on kiinnitettävä esimiestyön resursseihin ja saatavilla olevaan tukeen: avainasemassa on lähiesimiesten ja vertaisten tuki. Vahva poliisikulttuuri huomioiden valmentavan johtamisen kouluttamisen tulisi olla osallistavaa, käytännönläheistä ja esimerkkeihin perustuvaa.