Suomessa vuosina 2010—2019 ilotulitevahinkoina kirjattujen pelastustehtävien analyysi : PRONTO-tietojärjestelmään kirjatut pelastustehtävät
Meriläinen, Joona (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100520974
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100520974
Tiivistelmä
Ilotulitteet ovat osa suomalaista juhlintaa ja erityisesti uudenvuodenvaihdetta. Esimerkiksi inhimilliset virheet sekä tahallisuus aiheuttavat vuosittain joitakin kymmeniä onnettomuuksia, joissa ilotulitteet ovat tavalla tai toisella mukana.
Ilotulitevahinkoina tehtyjen PRONTO-kirjausten lukumäärä vaihtelee vuosittain ilman mitään selvää trendiä vahinkojen määrän kehityksessä, samalla kun kuluttajailotulitteiden laatuvaatimukset, markkinoilla oleva ilotulitteiden tuotevalikoima ja myyntivolyymit ovat muuttuneet. Toinen merkittävä turvallisuusindikaattori, silmävammat, ovat merkittävästi vähentyneet tarkastelujakson aikana.
Tutkimuksen tarkoitus oli löytää tilastomateriaalista tapahtumatyyppien muutoksia ja tapahtumien syitä, jotka korreloivat ulkoisten muutosten kuten lakien sekä ilotulitetoimialan ajamien muutosten kanssa. Kun näitä tutkittiin, voitiin myös nimetä toimenpiteitä, joiden kautta ilotulitteisiin liittyviä pelastustehtäviä ja vahinkoja voidaan tulevaisuudessa vähentää. Esimerkiksi yhtenä tapana vähentää ilotulitteista aiheutuvia tehtäviä olisi ilotulitteiden hävittämisen ohjeistuksen ottaminen osaksi pelastuslaitosten turvallisuusviestintää. Työn tuloksena havaittiin myös se, että PRONTOn kirjaamiskäytäntöjä tulisi selkeyttää, jotta saatava tilastoaineisto selkeytyisi ja vastaavien analyysien tekeminen olisi helpompaa jatkossa.
Ilotulitevahinkoina tehtyjen PRONTO-kirjausten lukumäärä vaihtelee vuosittain ilman mitään selvää trendiä vahinkojen määrän kehityksessä, samalla kun kuluttajailotulitteiden laatuvaatimukset, markkinoilla oleva ilotulitteiden tuotevalikoima ja myyntivolyymit ovat muuttuneet. Toinen merkittävä turvallisuusindikaattori, silmävammat, ovat merkittävästi vähentyneet tarkastelujakson aikana.
Tutkimuksen tarkoitus oli löytää tilastomateriaalista tapahtumatyyppien muutoksia ja tapahtumien syitä, jotka korreloivat ulkoisten muutosten kuten lakien sekä ilotulitetoimialan ajamien muutosten kanssa. Kun näitä tutkittiin, voitiin myös nimetä toimenpiteitä, joiden kautta ilotulitteisiin liittyviä pelastustehtäviä ja vahinkoja voidaan tulevaisuudessa vähentää. Esimerkiksi yhtenä tapana vähentää ilotulitteista aiheutuvia tehtäviä olisi ilotulitteiden hävittämisen ohjeistuksen ottaminen osaksi pelastuslaitosten turvallisuusviestintää. Työn tuloksena havaittiin myös se, että PRONTOn kirjaamiskäytäntöjä tulisi selkeyttää, jotta saatava tilastoaineisto selkeytyisi ja vastaavien analyysien tekeminen olisi helpompaa jatkossa.