Monitoimijuus kehittämisyhteisöissä ja ihmisten johtamisen hyvät käytännöt
Holmroos, Mari (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020101221270
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020101221270
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty osana ammattikorkeakoulujen yhteistä SotePeda 24/7 –hanketta. Sen tarkoituksena on tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollossa tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista sekä opiskelijoille että jo työssä oleville ammattilaisille. Työn tilaajana on Humanistinen ammattikorkeakoulu, joka on mukana monitoimijuus-työpaketissa. Siinä työskentelyn lähtökohtana ovat uudet monitoimijaiset toimintaympäristöt, joita syntyy tulevaisuudessa entistä enemmän. Monitoimijuudella tarkoitetaan julkisen, yksityisen, kolmannen sektorin sekä kansalaisten yhteistä toimintaa, jossa kaikkien osapuolien tieto, valta ja osallisuus toteutuvat tasavertaisina.
Työskentely monitoimijaisissa yhteisöissä edellyttää ymmärrystä monitoimijuudesta. Opinnäytetyön tietoperustassa määritellään monitoimijuuden käsitettä ja sen perustella herätettään ajatuksia siitä mitä monitoimijuus on. Kirjallisuuden perustella tarkastellaan myös sitä miksi monitoijuutta ja erityisesti kansalaisten osallisuutta tarvitaan kehittämistoiminnassa. Monitoimijuuteen työelämässä paneudutaan tässä opinnäytetyössä johtamisen näkökulmasta. Tietoperustassa esitellyn kirjallisen lähdeaineiston lisäksi tietoa on hankkittu haastatteluilla. Niistä paneuduttiin erityisesti monitoimijuuden hyötyihin sekä monitoimijuuden johtamisen ja koordinoinnin hyviin käytäntöihin. Haastateltavana oli yhteensä kymmenen verkostotoiminnan ja laaja-alaisen yhteistyön osaajaa.
Monitoimijuuden hyödyistä päädytään tässä opinnäytetyössä sekä kirjallisuuden, että tehtyjen haastattelujen perusteella samaan päätelmään; kaikenlaisten ongelmien ratkaisussa tarvitaan tietoa monista eri näkökulmista, jotta voidaan saavuttaa laadukas lopputulos. Monitoimijaisella tekemisellä voidaan myös saada enemmän aikaan pienemmillä resursseilla.
Monitoimijuuden johtaminen ei ole esimiestyötä, vaan enemminkin verkostojen johtamiseen verrattavaa toimintaa. Monitoimijuuden johtamisesta voidaan yhtä hyvin puhua myös monitoimijuuden koordinointina. Monitoimijaisen kehittämisyhteisön johtaminen ei ole sen haastavampaan kuin mikä tahansa ihmisten johtaminen. Siinä voidaan hyödyntää samoja ryhmänohjaamisen ja fasilitoinnin keinoja kuin muissakin yhteisöissä. Monitoimijaisen kehittämisyhteisön johtamisessa yhteisöpedagogille tutut elementit luottamus, vuorovaikutus, avoimuus ja osallisuus ovat avainasemassa.
Kehittämisyhteisön koordinaattorin tärkein tehtävä on pitää huolta kehittämisyhteisöstä. Tällä tarkoitetaan mm. sitä, että koordinaattori vastaa tiedonkulusta, ottaa tarvittaessa selvää asioista ja ruokkii verkostoa uusilla ajatuksilla. Tutkimuksen aikana on noussut esiin myös ajatus, että monitoimijuuden johtamisen tulee perustua heikoimman osapuolen oikeuksien ja toimintaedellytysten turvaamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että monitoimijaisen kehittämisyhteisön johtajan tulee turvata ilman ammatin tai statuksen tuomaa asemaa mukana olevien osallistujien oikeudet ja toimintamahdollisuudet.
Opinnäytetyö antaa tukea monitoimijaiseen kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muilla toimialoilla.
Työskentely monitoimijaisissa yhteisöissä edellyttää ymmärrystä monitoimijuudesta. Opinnäytetyön tietoperustassa määritellään monitoimijuuden käsitettä ja sen perustella herätettään ajatuksia siitä mitä monitoimijuus on. Kirjallisuuden perustella tarkastellaan myös sitä miksi monitoijuutta ja erityisesti kansalaisten osallisuutta tarvitaan kehittämistoiminnassa. Monitoimijuuteen työelämässä paneudutaan tässä opinnäytetyössä johtamisen näkökulmasta. Tietoperustassa esitellyn kirjallisen lähdeaineiston lisäksi tietoa on hankkittu haastatteluilla. Niistä paneuduttiin erityisesti monitoimijuuden hyötyihin sekä monitoimijuuden johtamisen ja koordinoinnin hyviin käytäntöihin. Haastateltavana oli yhteensä kymmenen verkostotoiminnan ja laaja-alaisen yhteistyön osaajaa.
Monitoimijuuden hyödyistä päädytään tässä opinnäytetyössä sekä kirjallisuuden, että tehtyjen haastattelujen perusteella samaan päätelmään; kaikenlaisten ongelmien ratkaisussa tarvitaan tietoa monista eri näkökulmista, jotta voidaan saavuttaa laadukas lopputulos. Monitoimijaisella tekemisellä voidaan myös saada enemmän aikaan pienemmillä resursseilla.
Monitoimijuuden johtaminen ei ole esimiestyötä, vaan enemminkin verkostojen johtamiseen verrattavaa toimintaa. Monitoimijuuden johtamisesta voidaan yhtä hyvin puhua myös monitoimijuuden koordinointina. Monitoimijaisen kehittämisyhteisön johtaminen ei ole sen haastavampaan kuin mikä tahansa ihmisten johtaminen. Siinä voidaan hyödyntää samoja ryhmänohjaamisen ja fasilitoinnin keinoja kuin muissakin yhteisöissä. Monitoimijaisen kehittämisyhteisön johtamisessa yhteisöpedagogille tutut elementit luottamus, vuorovaikutus, avoimuus ja osallisuus ovat avainasemassa.
Kehittämisyhteisön koordinaattorin tärkein tehtävä on pitää huolta kehittämisyhteisöstä. Tällä tarkoitetaan mm. sitä, että koordinaattori vastaa tiedonkulusta, ottaa tarvittaessa selvää asioista ja ruokkii verkostoa uusilla ajatuksilla. Tutkimuksen aikana on noussut esiin myös ajatus, että monitoimijuuden johtamisen tulee perustua heikoimman osapuolen oikeuksien ja toimintaedellytysten turvaamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että monitoimijaisen kehittämisyhteisön johtajan tulee turvata ilman ammatin tai statuksen tuomaa asemaa mukana olevien osallistujien oikeudet ja toimintamahdollisuudet.
Opinnäytetyö antaa tukea monitoimijaiseen kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muilla toimialoilla.