Kanta-Hämeen tutkintayksikön työhyvinvoinnin tila : Henkilökohtaiset vaikutusmahdollisuudet
Nieminen, Ulla (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111622951
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111622951
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mikä on Kanta-Hämeen tutkintayksikön työhyvinvoinnin tila, miten henkilökunta kokee voivansa vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa ja miten he toivovat pystyvänsä vaikuttamaan omaan työhyvinvointiinsa.
Kvantitatiivinen tutkimus on toteutettu lähettämällä 52:lle Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä työskentelevälle Kanta-Hämeen tutkintayksikön jäsenelle linkki Webropol-kyselyyn. Omaa ja organisaation työhyvinvointia kartoittavaan kyselyyn vastasi 37 henkilöä. Tulokset on analysoitu anonyymisti sekä yksilö- että ryhmätasolla.
Tutkimuksessa selviää, että tutkintayksikön jäsenet voivat pääsääntöisesti hyvin. Heidän oman työhyvinvoinnin kuntokartoituksen ryhmätasolla saamansa pistemäärät kertovat tilanteen olevan pääsääntöisesti jokseenkin kunnossa. Vain työn hallinnan osalta riittää tehtävää. Organisaation työhyvinvoinnin kuntokartoituksessa vain työyhteisön toimivuuden katsotaan olevan jokseenkin kunnossa. Muiden osa-alueiden, varsinkin osaamisen, johtamisen ja organisaation osalta koetaan vielä olevan tehtävää.
Yksilötasolla oman työhyvinvoinnin kuntokartoituksessa nousee esiin muutama yksilö, joilla on ongelmia työn hallinnan, kehittymishalun ja osaamisen sekä esimiehen tuen osalta. Yksilötasolla organisaation työhyvinvoinnin kuntokartoituksessa 70 % vastaajista kokee, että työhyvinvoinnin parantamiseksi on vielä tekemistä.
Tulosten pohjalta voidaan työhyvinvointia lähteä kehittämään yksilö- ja organisaatiotasolla. Konkreettisten kehityskohteiden löytämiseksi on tutkintayksikössä hyvä käydä avointa keskustelua tuloksista ja pohtia yhdessä ratkaisuja, joiden avulla työhyvinvointia voidaan parantaa.
Kvantitatiivinen tutkimus on toteutettu lähettämällä 52:lle Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä työskentelevälle Kanta-Hämeen tutkintayksikön jäsenelle linkki Webropol-kyselyyn. Omaa ja organisaation työhyvinvointia kartoittavaan kyselyyn vastasi 37 henkilöä. Tulokset on analysoitu anonyymisti sekä yksilö- että ryhmätasolla.
Tutkimuksessa selviää, että tutkintayksikön jäsenet voivat pääsääntöisesti hyvin. Heidän oman työhyvinvoinnin kuntokartoituksen ryhmätasolla saamansa pistemäärät kertovat tilanteen olevan pääsääntöisesti jokseenkin kunnossa. Vain työn hallinnan osalta riittää tehtävää. Organisaation työhyvinvoinnin kuntokartoituksessa vain työyhteisön toimivuuden katsotaan olevan jokseenkin kunnossa. Muiden osa-alueiden, varsinkin osaamisen, johtamisen ja organisaation osalta koetaan vielä olevan tehtävää.
Yksilötasolla oman työhyvinvoinnin kuntokartoituksessa nousee esiin muutama yksilö, joilla on ongelmia työn hallinnan, kehittymishalun ja osaamisen sekä esimiehen tuen osalta. Yksilötasolla organisaation työhyvinvoinnin kuntokartoituksessa 70 % vastaajista kokee, että työhyvinvoinnin parantamiseksi on vielä tekemistä.
Tulosten pohjalta voidaan työhyvinvointia lähteä kehittämään yksilö- ja organisaatiotasolla. Konkreettisten kehityskohteiden löytämiseksi on tutkintayksikössä hyvä käydä avointa keskustelua tuloksista ja pohtia yhdessä ratkaisuja, joiden avulla työhyvinvointia voidaan parantaa.