Yhteisönsä näköinen yhteiskuntavastuu: Case JJK Jyväskylä ry
Niska, Markus; Purokuru, Santtu (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112223675
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112223675
Tiivistelmä
Tässä tapaustutkimuksessa tutkittiin JJK Jyväskylä ry:n yhteiskuntavastuullisia toimia suhteessa seuran yhteisön arvoihin ja odotuksiin. Lisäksi pyrimme löytämään JJK:n seurarakenteeseen ja ympäristöön sovellettavia yhteisöä sitovia yhteiskuntavastuullisia kehitysehdotuksia. Jalkapallo tuottaa Suomelle SROI mittausten mukaan n.1,2 miljardia euroa vuodessa pelkän ydintoimintansa kautta eri reittejä pitkin. Jalkapalloseuran ollessa houkutteleva harrastajille sekä muille toimijoille, saadaan myös enemmän väkeä yhteiskunnalle hyvää tuottavan toiminnan piiriin. Ajatus tutkimusta aloittaessa oli seuraava: Jalkapallo ei kiinnosta kaikkia, mutta voisiko ihmisiä kiinnostaa jalkapalloseura?
JJK-yhteisölle teetetyn kyselytutkimuksen ensimmäinen havainto oli, että tutkimuksen aihe on relevantti. Vastaajista 95 % oli sitä mieltä, että urheiluseuran on toteutettava yhteiskuntavastuuta myös ydintoimintansa ulkopuolella. Kyselystä selvisi, että seuran toimet olivat melko hyvin linjassa yhteisön arvojen kanssa. Seura panostaa järjestöyhteistyöhön ja ydintoimintansa laatuun. Ydintoiminta pitää sisällään toiminnan kasvatuksellisuuden sekä hyvinvoinnin tuottamisen. Kyselyn vastauksissa järjestöyhteistyötä selkeästi korkeammalle nousi kuitenkin yhdenvertaisuuden edistäminen. Kyselyn avoimissa kysymyksissä nousi vahvasti esiin seuran yhteiskuntavastuullisen toiminnan konkretian ja näkyvyyden puuttuminen. Esimerkiksi vastaajien mielestä yhteiskuntavastuu näkyi vain järjestöjen logoina nettisivuilla.
Toisena tutkimusmenetelmänä käytettiin vertailukehittämistä ja kohteina oli kaksi eri tavalla yhteiskuntavastuuta toteuttavaa jalkapalloseuraa. Vertailukehittäminen toteutettiin seuratoimijoita haastattelemalla. Haastatteluiden avulla saatiin hyvää materiaalia onnistumisista ja haasteista yhteiskuntavastuun toteuttamisessa erilaisten toimintojen osalta. Ensimmäiseksi kehitysehdotukseksi nousi säännöllinen oman yhteiskuntavastuullisen toiminnan kartoittaminen esimerkiksi kyselyn avulla. Toiseksi esiin nousi yhteiskuntavastuullisuuden toteuttaminen reaktiivisemmin suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Kolmas kehitysehdotus oli jo olemassa olevien verkostojen hyödyntäminen, jotta verkosto saataisi itsessään tuottamaan lisäarvoa siihen kuuluvalle yhteisölle.
JJK-yhteisölle teetetyn kyselytutkimuksen ensimmäinen havainto oli, että tutkimuksen aihe on relevantti. Vastaajista 95 % oli sitä mieltä, että urheiluseuran on toteutettava yhteiskuntavastuuta myös ydintoimintansa ulkopuolella. Kyselystä selvisi, että seuran toimet olivat melko hyvin linjassa yhteisön arvojen kanssa. Seura panostaa järjestöyhteistyöhön ja ydintoimintansa laatuun. Ydintoiminta pitää sisällään toiminnan kasvatuksellisuuden sekä hyvinvoinnin tuottamisen. Kyselyn vastauksissa järjestöyhteistyötä selkeästi korkeammalle nousi kuitenkin yhdenvertaisuuden edistäminen. Kyselyn avoimissa kysymyksissä nousi vahvasti esiin seuran yhteiskuntavastuullisen toiminnan konkretian ja näkyvyyden puuttuminen. Esimerkiksi vastaajien mielestä yhteiskuntavastuu näkyi vain järjestöjen logoina nettisivuilla.
Toisena tutkimusmenetelmänä käytettiin vertailukehittämistä ja kohteina oli kaksi eri tavalla yhteiskuntavastuuta toteuttavaa jalkapalloseuraa. Vertailukehittäminen toteutettiin seuratoimijoita haastattelemalla. Haastatteluiden avulla saatiin hyvää materiaalia onnistumisista ja haasteista yhteiskuntavastuun toteuttamisessa erilaisten toimintojen osalta. Ensimmäiseksi kehitysehdotukseksi nousi säännöllinen oman yhteiskuntavastuullisen toiminnan kartoittaminen esimerkiksi kyselyn avulla. Toiseksi esiin nousi yhteiskuntavastuullisuuden toteuttaminen reaktiivisemmin suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Kolmas kehitysehdotus oli jo olemassa olevien verkostojen hyödyntäminen, jotta verkosto saataisi itsessään tuottamaan lisäarvoa siihen kuuluvalle yhteisölle.