Yhteisöllinen kehittäminen: Pedagogisesta dokumentoinnista uusi työkalu leikkipuistohenkilöstölle

Abstract

Tämä opinnäytetyö on kuvaus työyhteisölähtöisestä yhteisöllisestä kehittämisestä leikkipuistotyön kontekstissa. Leikkipuistojen toimintaa ohjaa Helsingin varhaiskasvatussuunnitelma, joka pitää sisällään osia valtakunnallisesta varhaiskasvatussuunnitelmasta. Leikkipuistoissa toteutetaan avointa varhaiskasvatusta, jonka tulee olla suunnitelmallista ja varhaiskasvatuslain tavoitteiden mukaista. Pedagoginen dokumentointi on keskeinen työväline varhaiskasvatustoiminnan suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Tämä opinnäytetyö on toimintatutkimuksena toteutettu laadullinen tutkimus. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii Étienne Wengerin sosiaalisen oppimisen teoria. Oppiminen on osallistumista ja kuulumista johonkin ja se on aina luonteeltaan sosiaalista ja kokemuksellista. Tiedon ja asiantuntijuuden jakamista tapahtuu käytäntöyhteisöissä. Toimintatutkimus muodostuu yhden leikkipuistoyksikön henkilöstölle suunnatusta kehittämisprojektista. Projekti ajoittui maaliskuun 2019 ja joulukuun 2019 väliselle ajalle. Tutkimuksen aineisto koostuu Webropol -kyselystä, ryhmähaastatteluista, ryhmätöistä, arviointikeskustelusta ja tutkijan omista muistiinpanoista. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavalla analyysitavalla. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten Wengerin (1998) sosiaalisen oppimisen teorian komponentit toteutuvat työyhteisölähtöisessä yhteisöllisessä kehittämisessä. Tutkimuksessa tutkitaan myös miten osaamista ja asiantuntijuutta voidaan jakaa työyhteisölähtöisen yhteisöllisen kehittämisen kautta sekä minkälaisia haasteita pedagogiseen dokumentointiin liittyy. Tutkimus osoitti, että sosiaalisen oppimisen komponentit toteutuvat hyvin työyhteisölähtöisessä yhteisöllisessä kehittämisessä. Tutkimus osoitti myös, että työyhteisölähtöinen yhteisöllinen kehittäminen vaatii esihenkilöltä ja organisaatiolta herkkyyttä kuulla henkilöstöä ja kykyä tarjota heille aika ja paikka kehittämiselle ja ammatilliselle keskustelulle. Henkilöstöltä tämä vaatii asiantuntijuutta, motivaatiota ja vuorovaikutusta. Suurimmat haasteet pedagogiselle dokumentoinnille ovat tiedon ja ajan puute sekä epävarmuus iPadin käytössä dokumentoinnin välineenä. Tutkimus osoitti, että työyhteisölähtöinen yhteisöllinen kehittäminen on arvokas ja tarpeellinen kehittämismuoto. Se sitouttaa henkilöstön oman työnsä kehittämiseen, asiantuntijuuden jakamiseen ja luomaan uutta yhteistä tietoa.