Kertomuksen totuudenmukaisuuden arviointi
Seppälä, Krista (2020)
Seppälä, Krista
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112424153
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112424153
Tiivistelmä
Tieteellisen tutkimuksen mukaan valheen paljastamiseksi on analysoitava kertomusta itsessään, sen sisältöä ja rakennetta. Valehtelun tunnistamisen tarkkuus ulkoisten tekijöiden perusteella on arvauksen tasolla niin maallikoilla kuin ammattilaisilla, kuten poliiseilla.
Valehtelu on tarkoituksellisesti väärän tiedon kertomista. Valheita kerrotaan saavuttaakseen etua, välttääkseen rangaistusta tai häpeää sekä saadakseen toiset ihmiset näyttämään paremmalta. Ihminen valehtelee noin kaksi kertaa päivässä ja kertoo eniten itseään hyödyttäviä valheita.
Tässä työssä tarkastellaan neljää eri kertomuksen totuudenmukaisuuden arvioinnin menetelmää: statement validity assessment, reality monitoring, verifiability approach ja scientific content analysis. Menetelmät perustuvat kirjallisen kertomuksen arviointiin eri kriteerein sen määrittelemiseksi, onko kertomus totuudenmukainen vai valheellinen. Statement validity assessment on näistä tutkituin menetelmä ja sen tunnistamistarkkuus on noin 70 %. Reality monitoringia on myös tutkittu paljon ja sen tunnistamistarkkuus on sama noin 70 %. Verifiability approach on uusin kehitetty menetelmä. Sen tähänastiset tutkimustulokset ovat hyvin varteen otettavia verrattuna kahteen edelliseen menetelmään. Scientific content analysis ei ole saanut tutkimuksissa lainkaan tukea, mutta se on silti käytetyin menetelmä maailmalla.
Valehtelu on tarkoituksellisesti väärän tiedon kertomista. Valheita kerrotaan saavuttaakseen etua, välttääkseen rangaistusta tai häpeää sekä saadakseen toiset ihmiset näyttämään paremmalta. Ihminen valehtelee noin kaksi kertaa päivässä ja kertoo eniten itseään hyödyttäviä valheita.
Tässä työssä tarkastellaan neljää eri kertomuksen totuudenmukaisuuden arvioinnin menetelmää: statement validity assessment, reality monitoring, verifiability approach ja scientific content analysis. Menetelmät perustuvat kirjallisen kertomuksen arviointiin eri kriteerein sen määrittelemiseksi, onko kertomus totuudenmukainen vai valheellinen. Statement validity assessment on näistä tutkituin menetelmä ja sen tunnistamistarkkuus on noin 70 %. Reality monitoringia on myös tutkittu paljon ja sen tunnistamistarkkuus on sama noin 70 %. Verifiability approach on uusin kehitetty menetelmä. Sen tähänastiset tutkimustulokset ovat hyvin varteen otettavia verrattuna kahteen edelliseen menetelmään. Scientific content analysis ei ole saanut tutkimuksissa lainkaan tukea, mutta se on silti käytetyin menetelmä maailmalla.