Rikostutkinnan johtamismallit : perusrikostutkinnan haasteet, riskit ja hyvät käytännöt
Tuomisto, Anne (2020)
Tuomisto, Anne
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112824917
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112824917
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe on rikostutkinnan, erityisesti perusrikostutkinnan johtaminen. Tutkimuksessa on selvitetty ja vertailtu kolmen poliisilaitoksen perusrikostutkintayksiköiden organisaatiota ja arkea. Tavoitteena on ollut selvittää perusrikostutkinnan haasteet, riskit ja hyvät käytännöt sekä laillisuusvalvonnan että yksikössä sovellettavien johtamisrakenteiden näkökulmasta. Tutkimuksen kohteena ovat olleet Itä-Uudenmaan, Sisä-Suomen ja Oulun poliisilaitokset.
Tutkimuksen lähtökohtana on ollut varsin haastavassa tilanteessa oleva rikostutkinnan johtaminen. Rikoslakirikosten kokonaismäärä on ollut viime vuodet pääsääntöisesti pienoisessa laskussa, mutta vastaavasti rikosten selvittäminen edellyttää enemmän ja laajempaa työtä. Oman haasteensa aiheuttaa myös monien rikostyyppien siirtyminen joko osittain tai kokonaan verkon välityksellä tapahtuviksi.
Tutkimus on kvalitatiivinen. Aineistossa on hyödynnetty julkisista viranomaislähteistä saatavia tilastoja, mutta pääosin tutkimusaineisto on kerätty kahdella-kymmenelläkahdeksalla asiantuntijahaastattelulla perusrikostutkinnan ryhmänjohtajille, tutkinnanjohtajille ja yksikönjohtajille.
Kaikissa tutkimuksen kohteena olevissa poliisilaitoksissa suurimmat riskit ja haasteet ovat yhteneväiset. Käsin kosketeltavin riski on uupuminen suuren työkuorman myötä. Uupumiseen omalta osaltaan vaikuttava riski on työkuorman epätasainen jakautuminen. Laillisuusvalvonnan näkökulmasta selkein riski on yleinen oikeusturva, joka näkyy kansalaisen näkökulmasta esitutkinnan viivästymisenä ja tutkinnanjohtajien näkökulmasta mm. rikosten vanhenemisvaarana.
Perusrikostutkinnan haasteita ovat prosessien selkeys sekä johtaminen: työnjohtotason näkökulmasta ylemmän johdon heille esittämät tavoitteet jäävät epämääräisiksi, niitä on paljon eikä tavoitteiden konkretisoimista ja yksilöimistä koeta riittäväksi. Selkeä, kaikille yksiköille yhteinen hyvä käytäntö ovat monipuoliset työnjohtotason yhteiset palaverit, joissa sekä osallistetaan että vastuutetaan kaikkia osallistujia.
Tutkimuksen lähtökohtana on ollut varsin haastavassa tilanteessa oleva rikostutkinnan johtaminen. Rikoslakirikosten kokonaismäärä on ollut viime vuodet pääsääntöisesti pienoisessa laskussa, mutta vastaavasti rikosten selvittäminen edellyttää enemmän ja laajempaa työtä. Oman haasteensa aiheuttaa myös monien rikostyyppien siirtyminen joko osittain tai kokonaan verkon välityksellä tapahtuviksi.
Tutkimus on kvalitatiivinen. Aineistossa on hyödynnetty julkisista viranomaislähteistä saatavia tilastoja, mutta pääosin tutkimusaineisto on kerätty kahdella-kymmenelläkahdeksalla asiantuntijahaastattelulla perusrikostutkinnan ryhmänjohtajille, tutkinnanjohtajille ja yksikönjohtajille.
Kaikissa tutkimuksen kohteena olevissa poliisilaitoksissa suurimmat riskit ja haasteet ovat yhteneväiset. Käsin kosketeltavin riski on uupuminen suuren työkuorman myötä. Uupumiseen omalta osaltaan vaikuttava riski on työkuorman epätasainen jakautuminen. Laillisuusvalvonnan näkökulmasta selkein riski on yleinen oikeusturva, joka näkyy kansalaisen näkökulmasta esitutkinnan viivästymisenä ja tutkinnanjohtajien näkökulmasta mm. rikosten vanhenemisvaarana.
Perusrikostutkinnan haasteita ovat prosessien selkeys sekä johtaminen: työnjohtotason näkökulmasta ylemmän johdon heille esittämät tavoitteet jäävät epämääräisiksi, niitä on paljon eikä tavoitteiden konkretisoimista ja yksilöimistä koeta riittäväksi. Selkeä, kaikille yksiköille yhteinen hyvä käytäntö ovat monipuoliset työnjohtotason yhteiset palaverit, joissa sekä osallistetaan että vastuutetaan kaikkia osallistujia.