Intoa osallistua : Tutkimus monikulttuuristen nuorten vapaa-ajanvietosta ja harrastamisesta Joensuussa
Lepistö, Minna; Uuksulainen, Henna-Riikka (2011)
Lepistö, Minna
Uuksulainen, Henna-Riikka
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112114895
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112114895
Tiivistelmä
”Intoa osallistua” - on Joensuun kaupungin nuorisotoimen tilaama kvantitatiivinen tutkimus monikulttuuristen nuorten vapaa-ajan vietosta ja harrastamisesta. Tutkimus toteutettiin Joensuun kantakaupungin alueella ja siihen osallistui kuudesta koulusta yhteensä 41 nuorta. Kohderyhmäämme olivat monikulttuuriset 11-15- vuotiaat nuoret perusopetuksen luokissa. Käytämme tietoisesti käsitettä monikulttuuriset nuoret kuvaamaan sellaisia nuoria, jotka ovat itse syntyneet ulkomailla tai, joiden jompikumpi vanhemmista on syntynyt ulkomailla. Käsite ei ole sekään ongelmaton ja muun muassa koulujen kanssa työskennellessämme käytimme tietoisesti termiä maahanmuuttaja tai maahanmuuttajataustainen oppilas.
Tutkimuksemme taustalla on nuorisotoimen halu kuulla monikulttuurisia nuoria. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, mitä monikulttuuriset nuoret tekevät vapaa-ajallaan. Halusimme myös tietää, onko nuorilla mahdollisuuksia osallistua vapaa-ajan toimintoihin. Kolmanneksi kartoitimme nuorten vapaa-ajanvietto- ja harrastustoiveita.
Tutkimusta tehdessämme aiheemme oli koko ajan esillä uutisissa. Aiheemme oli siis monin tavoin ajankohtainen ja tärkeä. Monikulttuuristen nuorten äänen kuuleminen auttaa nuorisotoimea sekä järjestöjä ja muita tahoja ottamaan monikulttuuristen nuorten tarpeet paremmin huomioon ja kehittämään omaa toimintaansa avoimempaan suuntaan. Monikulttuurinen nuorisotyö Suomessa on ollut lapsen kengissä. Varsinaisesti monikulttuurisuudesta alettiin puhua vasta 1990-luvun alussa, vaikka monikulttuurisuus on aina ollut läsnä Suomessa. Vapaa-ajan areenat eivät tutkimusten mukaan avaudu monikulttuuriselle nuorille samalla tavalla kuin kantaväestölle. Vapaa-ajan kentillä vaikuttavat tietynlaiset ulossulkemisen ja mukaan ottamisen mekanismit.
Vapaa-ajan harrastusten merkitys nuorten kasvun tukemisessa on kiistaton. Harrastukset kehittävät nuorten sosiaalisia taitoja, itsetuntoa ja antavat mahdollisuuden vaikuttaa. Virikkeelliset harrastukset tai sitoutuminen yhteisöjen toimintaan ehkäisevät myös syrjäytymistä. Erityisesti monikulttuurisille nuorille harrastuksiin sisään pääseminen voi vaikuttaa positiivisesti heidän elämän sisältöön ja tulevaisuuteen.
Tutkimuksemme perusteella voidaan sanoa, että monikulttuuriset nuoret ovat innokkaita osallistumaan, mutta kysyntä ja tarjonta eivät näytä kohtaavan. Vähän yli puolet nuorista harrastaa ja kokee, että heillä on riittävästi harrastuksia, mutta lähes puolet nuorista kertoo, etteivät harrasta mitään. Suosituimpia harrastuksia olivat liikunta, luovat harrastukset ja monenlaisten harrastusten kirjo. Vapaa-ajan harrastustoiveiden kärkeen nousivat tanssi, teatteri ja liikunta. Esteitä harrastamiselle ei tutkimuksessamme erityisemmin noussut esiin lukuun ottamatta pitkiä välimatkoja ja taloudellisten resurssien puutetta joidenkin nuorien kohdalla. Osallistumisinnokkuutta tapahtumien järjestämisesseen löytyy erityisesti tyttöjen joukosta.
Joensuun kaupungin nuorisotoimen ja nuorisotyötä tekevien järjestöjen tulisi tehdä yhteistyötä ja luoda keinoja monikulttuuristen nuorten harrastamisen helpottamiseksi niin, että kaikilla olisi yhtäläinen mahdollisuus harrastuksiin löytämiselle ja aloittamiselle.
Tutkimuksemme taustalla on nuorisotoimen halu kuulla monikulttuurisia nuoria. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, mitä monikulttuuriset nuoret tekevät vapaa-ajallaan. Halusimme myös tietää, onko nuorilla mahdollisuuksia osallistua vapaa-ajan toimintoihin. Kolmanneksi kartoitimme nuorten vapaa-ajanvietto- ja harrastustoiveita.
Tutkimusta tehdessämme aiheemme oli koko ajan esillä uutisissa. Aiheemme oli siis monin tavoin ajankohtainen ja tärkeä. Monikulttuuristen nuorten äänen kuuleminen auttaa nuorisotoimea sekä järjestöjä ja muita tahoja ottamaan monikulttuuristen nuorten tarpeet paremmin huomioon ja kehittämään omaa toimintaansa avoimempaan suuntaan. Monikulttuurinen nuorisotyö Suomessa on ollut lapsen kengissä. Varsinaisesti monikulttuurisuudesta alettiin puhua vasta 1990-luvun alussa, vaikka monikulttuurisuus on aina ollut läsnä Suomessa. Vapaa-ajan areenat eivät tutkimusten mukaan avaudu monikulttuuriselle nuorille samalla tavalla kuin kantaväestölle. Vapaa-ajan kentillä vaikuttavat tietynlaiset ulossulkemisen ja mukaan ottamisen mekanismit.
Vapaa-ajan harrastusten merkitys nuorten kasvun tukemisessa on kiistaton. Harrastukset kehittävät nuorten sosiaalisia taitoja, itsetuntoa ja antavat mahdollisuuden vaikuttaa. Virikkeelliset harrastukset tai sitoutuminen yhteisöjen toimintaan ehkäisevät myös syrjäytymistä. Erityisesti monikulttuurisille nuorille harrastuksiin sisään pääseminen voi vaikuttaa positiivisesti heidän elämän sisältöön ja tulevaisuuteen.
Tutkimuksemme perusteella voidaan sanoa, että monikulttuuriset nuoret ovat innokkaita osallistumaan, mutta kysyntä ja tarjonta eivät näytä kohtaavan. Vähän yli puolet nuorista harrastaa ja kokee, että heillä on riittävästi harrastuksia, mutta lähes puolet nuorista kertoo, etteivät harrasta mitään. Suosituimpia harrastuksia olivat liikunta, luovat harrastukset ja monenlaisten harrastusten kirjo. Vapaa-ajan harrastustoiveiden kärkeen nousivat tanssi, teatteri ja liikunta. Esteitä harrastamiselle ei tutkimuksessamme erityisemmin noussut esiin lukuun ottamatta pitkiä välimatkoja ja taloudellisten resurssien puutetta joidenkin nuorien kohdalla. Osallistumisinnokkuutta tapahtumien järjestämisesseen löytyy erityisesti tyttöjen joukosta.
Joensuun kaupungin nuorisotoimen ja nuorisotyötä tekevien järjestöjen tulisi tehdä yhteistyötä ja luoda keinoja monikulttuuristen nuorten harrastamisen helpottamiseksi niin, että kaikilla olisi yhtäläinen mahdollisuus harrastuksiin löytämiselle ja aloittamiselle.