Huumausainerattijuopumuksista ja niiden kvalifiointiperusteista : huumausaineista johtuvan perusmuotoisen ja törkeän rattijuopumuksen määrittelystä ja eri huumaavien aineiden vaikutuksista toimintakykyyn
Björk, Mikael (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120426145
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120426145
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia huumausainerattijuopumusten ilmiötä oikeustieteellisessä ja lääketieteellisessä viitekehyksessä. Tarkoituksena oli tutkia rangaistuskäytäntöä ja nykyään käytössä olevia kvalifiointiperusteita ja sitä, miten eri aineet vaikuttavat ihmisen ajokykyyn. Lisäksi halusin selvittää, onko poliisilla käytössään riittävät ja yksiselitteiset keinot huumausainerattijuopumusten kvalifiointiin?
Lisäksi tarkoituksena oli tutkia, olisiko käytettävissä mahdollisesti uusia keinoja todentaa huumaus- tai lääkeaineista johtuvan rattijuopumustapauksen kvalifiointiperusteita törkeäksi rattijuopumukseksi, jos ajotapahtumaa ei syystä tai toisesta olla päästy arvioimaan. Norjassa on käytössä malli, jossa huumaus- ja lääkeaineiden pitoisuuksia veressä on taulukoitu ja pitoisuuksille on määritelty päihtymystä yleisesti kuvaava promillemäärä vertailu-kohdaksi ja rattijuopumusrikoksen törkeysasteen määrittelemiseksi.
Tässä työssä ei syvällisesti pureuduttu Norjan mallin käyttöönottoon liittyviin juridisiin tai toiminnallisiin ongelmakohtiin, vaan se jää jatkotutkimuksen varaan mahdollisen syventävän opinnäytetyön muodossa.
Lisäksi tarkoituksena oli tutkia, olisiko käytettävissä mahdollisesti uusia keinoja todentaa huumaus- tai lääkeaineista johtuvan rattijuopumustapauksen kvalifiointiperusteita törkeäksi rattijuopumukseksi, jos ajotapahtumaa ei syystä tai toisesta olla päästy arvioimaan. Norjassa on käytössä malli, jossa huumaus- ja lääkeaineiden pitoisuuksia veressä on taulukoitu ja pitoisuuksille on määritelty päihtymystä yleisesti kuvaava promillemäärä vertailu-kohdaksi ja rattijuopumusrikoksen törkeysasteen määrittelemiseksi.
Tässä työssä ei syvällisesti pureuduttu Norjan mallin käyttöönottoon liittyviin juridisiin tai toiminnallisiin ongelmakohtiin, vaan se jää jatkotutkimuksen varaan mahdollisen syventävän opinnäytetyön muodossa.