Koronavirus, Uudenmaan eristys ja poliisi: Helsingin sanomien poliisia ja Uudenmaan liikkumisrajoitusta koskeva uutisointi koronakeväänä 2020
Tammisto, Maijastiina (2020)
Tammisto, Maijastiina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402096482
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402096482
Tiivistelmä
Kevättalvella 2020 Suomessa todettiin koronaviruspandemiasta johtuen poikkeustila. Suurin osa Suomessa esiintyneistä tartunnoista oli todettu Uudellamaalla. Epidemian rajaamiseksi ja muun muassa tehohoitopaikkojen turvaamiseksi Uudenmaan maakunta eristettiin. Poliisi oli rajoituksen toimeenpanija. Historiallinen tilanne sai huomattavaa mediajulkisuutta.
Poliisin tavoitteena on parempi näkyvyys ja tässä yhteydessä viestinnän merkitys on kiistaton. Joukkoviestimien osalta poliisin tavoitteena on ollut muun muassa poliisin omien materiaalien kattavampi käyttäminen sekä haluttujen viestien parempi näkyvyys. Yhteyden pidon lisäksi poliisin mediajulkisuus edellyttää myös mediaseurantaa. Tässä opinnäytetyössä seurattiin Uudenmaan maakunnan liikkumisrajoitusta sekä poliisia koskevaa uutisointia Helsingin Sanomien näköislehdissä. Mediaseurannan avulla pyrittiin selvittämään, mitkä asiat ylittivät uutiskynnyksen, miten niistä uutisoitiin ja minkälainen julkisuuskuva poliisille uutisoinnista jäi.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineiston keruu ja analysointi tehtiin mediaseurannan ja sisällönanalyysin avulla. Varsinkin eristyksen alku- ja loppuvaiheessa poliisi sai huomattavaa julkisuutta. Poliisin rooli operaation johtajana ja toteuttajana tuotiin asiapitoisessa uutisoinnissa selkeästi esille. Sävyltään neutraali tai jopa positiivinen uutisointi toi esille poliisin oman viestinnän merkittävyyden sekä median roolin viranomaistiedon välittäjänä. Antamalla haastatteluja, pitämällä tiedotustilaisuuksia sekä tekemällä tiedotteita poliisi itse varmisti näkyvyytensä ja positiivisen mediajulkisuutensa historiallisestikin poikkeuksellisen tilanteen yhteydessä.
Poliisin tavoitteena on parempi näkyvyys ja tässä yhteydessä viestinnän merkitys on kiistaton. Joukkoviestimien osalta poliisin tavoitteena on ollut muun muassa poliisin omien materiaalien kattavampi käyttäminen sekä haluttujen viestien parempi näkyvyys. Yhteyden pidon lisäksi poliisin mediajulkisuus edellyttää myös mediaseurantaa. Tässä opinnäytetyössä seurattiin Uudenmaan maakunnan liikkumisrajoitusta sekä poliisia koskevaa uutisointia Helsingin Sanomien näköislehdissä. Mediaseurannan avulla pyrittiin selvittämään, mitkä asiat ylittivät uutiskynnyksen, miten niistä uutisoitiin ja minkälainen julkisuuskuva poliisille uutisoinnista jäi.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineiston keruu ja analysointi tehtiin mediaseurannan ja sisällönanalyysin avulla. Varsinkin eristyksen alku- ja loppuvaiheessa poliisi sai huomattavaa julkisuutta. Poliisin rooli operaation johtajana ja toteuttajana tuotiin asiapitoisessa uutisoinnissa selkeästi esille. Sävyltään neutraali tai jopa positiivinen uutisointi toi esille poliisin oman viestinnän merkittävyyden sekä median roolin viranomaistiedon välittäjänä. Antamalla haastatteluja, pitämällä tiedotustilaisuuksia sekä tekemällä tiedotteita poliisi itse varmisti näkyvyytensä ja positiivisen mediajulkisuutensa historiallisestikin poikkeuksellisen tilanteen yhteydessä.