Kenttäjohtoalueiden yhdistämisen perusteet ja sillä saavutettu hyöty
Aro, Ari (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121628632
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121628632
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä on selvitetty kenttäjohtoaluiden yhdistämisen perusteita ja yhdistämisellä saavutettuja hyötyjä. Suomen yhdestätoista poliisilaitoksesta neljä on yhdistänyt vuosien 2016 - 2019 välisenä aikana kenttäjohtoalueita ja siten vähentänyt poliisilaitoksen alueella olevien kenttäjohtoalueiden määrää. Nämä poliisilaitokset ovat Kaakkois-Suomen poliisilaitos, Itä-Uudenmaan poliisilaitos, Länsi-Uudenmaan poliisilaitos sekä Lounais-Suomen poliisilaitos. Opinnäytetyön teoriaosassa perehdytään muutosjohtamiseen ja tietojohtoisen poliisitoiminnan teoriaan lähdemateriaalin sekä opinnäytetyön tekijän oman pohdinnan kautta. Lisäksi avataan opinnäytetyössä ilmenevän poliisin ammattisanaston määritelmiä.
Tutkimuskysymykseen haettiin vastausta käyttämällä pääsääntöisesti Kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Webropol- kyselytyökalulla lähetettiin kyselylomake perusjoukolle, joka muodostui 66:sta em. poliisilaitosten kenttäjohtajasta sekä yleisjohtajasta. Kyselyyn vastasi 33 eli vastausprosentiksi muodostui tasan 50%. Lisäksi tutkimusmateriaalina käytettiin poliisin Polstat-järjestelmästä haettuja tilastoja mm. toimintavalmiusajoista Tutkimus osoitti, että kenttäjohtoalueiden yhdistämisen suurimpina perusteina ovat olleet poliisin resurssin joustava käyttäminen, toimintavalmisaikojen parantaminen, työn tasaisempi jakautuminen sekä kenttäjohtajuuden ammattimaisuuden lisääminen.
Pääsääntöisesti yhdistämisen seurauksena nämä asiat ovat myös kehittyneet toivottuun suuntaan eli parantuneet. Kyselyyn vastanneista 76 % piti kenttäjohtoalueiden yhdistämistä oikeana ratkaisuna, 15% ei pitänyt sitä oikeana ratkaisuna ja 9% ei osannut sanoa oliko ratkaisu oikea vai väärä.
Tutkimuskysymykseen haettiin vastausta käyttämällä pääsääntöisesti Kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Webropol- kyselytyökalulla lähetettiin kyselylomake perusjoukolle, joka muodostui 66:sta em. poliisilaitosten kenttäjohtajasta sekä yleisjohtajasta. Kyselyyn vastasi 33 eli vastausprosentiksi muodostui tasan 50%. Lisäksi tutkimusmateriaalina käytettiin poliisin Polstat-järjestelmästä haettuja tilastoja mm. toimintavalmiusajoista Tutkimus osoitti, että kenttäjohtoalueiden yhdistämisen suurimpina perusteina ovat olleet poliisin resurssin joustava käyttäminen, toimintavalmisaikojen parantaminen, työn tasaisempi jakautuminen sekä kenttäjohtajuuden ammattimaisuuden lisääminen.
Pääsääntöisesti yhdistämisen seurauksena nämä asiat ovat myös kehittyneet toivottuun suuntaan eli parantuneet. Kyselyyn vastanneista 76 % piti kenttäjohtoalueiden yhdistämistä oikeana ratkaisuna, 15% ei pitänyt sitä oikeana ratkaisuna ja 9% ei osannut sanoa oliko ratkaisu oikea vai väärä.