Koronaviruspandemia ja suomalaiset musiikintekijät : Rajoitusten vaikutukset työskentelyyn
Louhivuori, Eeva; Korento-Salmi, Jenni (2020)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Louhivuori, Eeva
Korento-Salmi, Jenni
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121829475
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121829475
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee COVID-19 pandemian vaikutusta suomalaisten musiikintekijöiden työhön ja elämään sekä sen tuomiin uusiin mahdollisuuksiin. Hallituksen asettaman poikkeuslain myötä konsertit ja muut kokoontumiset kiellettiin, jonka myötä merkittävä osa musiikintekijöistä joutui työttömäksi. Myös opetustyö sekä musiikin harrastustoiminta keskeytettiin tai ne siirrettiin verkkoon. Musiikintekijät joutuivat nopeasti kehittämään uusia keinoja pystyäkseen turvaamaan oman työnsä jatkuvuuden.
Opinnäytetyön tilaaja oli Music Finland Ry. Kehittämistyön tavoitteina oli selvittää, kuinka koronapandemia on vaikuttanut musiikintekijöihin. Onko se tuonut uusia ideoita tai mahdollisuuksia musiikintekijöiden työnkuvaan? Ovatko musiikintekijät omaksuneet digitaalisia työkaluja?
Opinnäytetyössä käytettiin yhtä aineistonkeruumenetelmää. Se oli verkossa toteutettu ja jaettu Webropol-kysely. Kyselyssä haluttiin selvittää koronapandemian vaikutukset työhön. Opinnäytetyötä varten toteutettiin yksi asiantuntiahaastattelu, jota käytettiin tietopohjana kappaleissa.
Kehittämistyön tulosten perusteella musiikintekijät tarvitsevat yhä parempia verkkoalustoja, jotka mahdollistavat työn tekemisen etänä. Digitaalisuus mahdollistaa myös aktiivisen verkoston laajentamisen ulkomaille ja sitä kautta suomalaisen musiikin kansainvälistymisen. Suuren työttömyysaallon vuoksi musiikkialalla on tarve pitkäkestoiselle rahallisille tuille. Musiikintekijät tarvitsevat myös vahvoja liittoja, jotka ajavat heidän asioitaan kriisin keskellä ja sen jälkeen. Kehittämisehdotuksena järjestöt voisivat täydentää jäsenpalvelujaan markkinointiosaamisen koulutuksilla, jotta musiikintekijät pystyisivät ylläpitämään sekä täydentämään omaa brändiään ja näin kehittämään omaa uraansa yhä enemmän. Myös digitaalisia työkaluja, yhteisöllisiä verkostoitumistapaamisia ja verkkotapahtumia olisi tärkeä kehittää ja ylläpitää myös jatkossa. Yhtenä kehittämisehdotuksena nousi esille myös sovellus, joka toisi musiikintekijöitä yhteen.
Tutkimustulosten perusteella useat musiikintekijät ovat kokeneet itsensä yksinäiseksi ja epämotivoituneeksi pandemian keskellä. Monet ovat kuitenkin opetelleet uusia taitoja, kuten verkkoalustojen käyttöä ja digitaalisuuden hyödyntämistä omassa työssään. Jotkut vastaajista olivat kehitelleet uusia projekteja kuten suoratoistokeikat, vaikkakin niiden suurena ongelmana näyttäytyy heikko ansaintalogiikka.
Vaikka opinnäytetyö keskittyy vain koronapandemian aiheuttamaan poikkeustilanteeseen ja sen vaikutuksiin, ovat kaikki esitellyt toimintatavat käyttökelpoisia ja toivottavia myös tulevaisuudessa, kun musiikintekijät pääsevät jatkamaan työtään taas normaalisti. The purpose of this thesis is to collect accurate information on the situation of Finnish songwriters, lyricists, music producers and artists during COVID-19 pandemic.
Due to strict limitations on gatherings, events and concerts, several professional musicians lost their jobs and the impact will be seen not only now, but many years from now. Songwriters and musicians needed to start rethinking completely new ways of working in order to avoid a complete financial chaos.
The quantitative data was gathered from an online questionnaire, Webropol, among professional songwriters, music producers and artists around Finland. Theoretical data includes one specialist interview and both of the writer's experience as music professionals during more than 20 years.
Based on the results of the questionnaire, there is a high demand for even better digital platforms and financial support. According to the questionnaire and its ́results, many musicians absorbed new digital tools during the pandemic, and will continue doing so in the future. Also, the significance of musicians unions and organisations rose up during this thesis. One development proposal was an app, where musicians and music makers could gather, meet each other and collaborate. Finnish songwriters need support in maintaining international connections as well.
Although the thesis focuses only on the situation caused by the COVID-19 pandemic, all the presented methods will be useful in the future when the world normalises again.
Opinnäytetyön tilaaja oli Music Finland Ry. Kehittämistyön tavoitteina oli selvittää, kuinka koronapandemia on vaikuttanut musiikintekijöihin. Onko se tuonut uusia ideoita tai mahdollisuuksia musiikintekijöiden työnkuvaan? Ovatko musiikintekijät omaksuneet digitaalisia työkaluja?
Opinnäytetyössä käytettiin yhtä aineistonkeruumenetelmää. Se oli verkossa toteutettu ja jaettu Webropol-kysely. Kyselyssä haluttiin selvittää koronapandemian vaikutukset työhön. Opinnäytetyötä varten toteutettiin yksi asiantuntiahaastattelu, jota käytettiin tietopohjana kappaleissa.
Kehittämistyön tulosten perusteella musiikintekijät tarvitsevat yhä parempia verkkoalustoja, jotka mahdollistavat työn tekemisen etänä. Digitaalisuus mahdollistaa myös aktiivisen verkoston laajentamisen ulkomaille ja sitä kautta suomalaisen musiikin kansainvälistymisen. Suuren työttömyysaallon vuoksi musiikkialalla on tarve pitkäkestoiselle rahallisille tuille. Musiikintekijät tarvitsevat myös vahvoja liittoja, jotka ajavat heidän asioitaan kriisin keskellä ja sen jälkeen. Kehittämisehdotuksena järjestöt voisivat täydentää jäsenpalvelujaan markkinointiosaamisen koulutuksilla, jotta musiikintekijät pystyisivät ylläpitämään sekä täydentämään omaa brändiään ja näin kehittämään omaa uraansa yhä enemmän. Myös digitaalisia työkaluja, yhteisöllisiä verkostoitumistapaamisia ja verkkotapahtumia olisi tärkeä kehittää ja ylläpitää myös jatkossa. Yhtenä kehittämisehdotuksena nousi esille myös sovellus, joka toisi musiikintekijöitä yhteen.
Tutkimustulosten perusteella useat musiikintekijät ovat kokeneet itsensä yksinäiseksi ja epämotivoituneeksi pandemian keskellä. Monet ovat kuitenkin opetelleet uusia taitoja, kuten verkkoalustojen käyttöä ja digitaalisuuden hyödyntämistä omassa työssään. Jotkut vastaajista olivat kehitelleet uusia projekteja kuten suoratoistokeikat, vaikkakin niiden suurena ongelmana näyttäytyy heikko ansaintalogiikka.
Vaikka opinnäytetyö keskittyy vain koronapandemian aiheuttamaan poikkeustilanteeseen ja sen vaikutuksiin, ovat kaikki esitellyt toimintatavat käyttökelpoisia ja toivottavia myös tulevaisuudessa, kun musiikintekijät pääsevät jatkamaan työtään taas normaalisti.
Due to strict limitations on gatherings, events and concerts, several professional musicians lost their jobs and the impact will be seen not only now, but many years from now. Songwriters and musicians needed to start rethinking completely new ways of working in order to avoid a complete financial chaos.
The quantitative data was gathered from an online questionnaire, Webropol, among professional songwriters, music producers and artists around Finland. Theoretical data includes one specialist interview and both of the writer's experience as music professionals during more than 20 years.
Based on the results of the questionnaire, there is a high demand for even better digital platforms and financial support. According to the questionnaire and its ́results, many musicians absorbed new digital tools during the pandemic, and will continue doing so in the future. Also, the significance of musicians unions and organisations rose up during this thesis. One development proposal was an app, where musicians and music makers could gather, meet each other and collaborate. Finnish songwriters need support in maintaining international connections as well.
Although the thesis focuses only on the situation caused by the COVID-19 pandemic, all the presented methods will be useful in the future when the world normalises again.