Har narkotikaanvändningen ökat bland ungdomar i Helsingfors? : polisens uppfattning om narkotikaanvändningen och sociala mediers påverkan på narkotikaanvändningen bland ungdomar i Helsingfors

Abstract

Undersökningens huvudsakliga syfte är att ta reda på ifall polisers uppfattning skiljer sig från statistiken som visar att narkotikabrott som har begåtts av ungdomar har ökat under tidsintervallen 2015–2019 i Helsingfors. Det underliggande syftet är att ta reda på ifall sociala medier påverkar narkotikaanvändningen bland ungdomar i Helsingfors.

Undersökningen är fenomenografisk och därmed kvalitativ. Jag har samlat in undersökningsmaterialet genom halvstrukturerade intervjuer med tre poliser från Helsingfors polisinrättning för att få svar på mina undersökningsfrågor. Vid bearbetningen av materialet användes innehållsanalys som metod.

I undersökningens teorikapitel behandlas teoretiska perspektiv beträffande ungdomar. Förutom ungdomar behandlas ungdomars utvecklingsstadier samt media- och narkotikakulturen bland ungdomar för att tydliggöra vilka faktorer som påverkar ungdomarnas utveckling och vilka faktorer som kan påverka den unga personen beträffande narkotikaanvändning.

Resultatet med undersökningen visar att det finns ett mörkertal som inte syns i statistiken gällande narkotikaanvändningen bland minderåriga ungdomar i Helsingfors. Sociala medier har även en negativ effekt på den ökade narkotikaanvändningen. Enligt informanterna anser ungdomarna att narkotikaanvändningen har blivit mer socialt acceptabel. Ungdomarna är beredda att begå rova brott för att uppnå en viss status och för att tillhöra en viss grupp. För att kunna förebygga narkotikaanvändningen bland ungdomar är det främst föräldrarna som måste ta ansvar. Polisen samarbetar tätt ihop med den tredje sektorn och upplyser ungdomar om riskerna som narkotikan medför genom till exempel Keijo-projektet.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, eroaako poliisin näkemys tilastosta, joka näyttää nuorten huumausainerikosten lisääntyneen vuosina 2015–2019 Helsingissä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli myös selvittää, vaikuttaako sosiaalinen media nuorten huumausaineiden käyttöön Helsingissä.

Opinnäytetyön tutkimuksellisen osuuden toteuttamisessa on käytetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kolmea poliisia, jotka työskentelevät Helsingin poliisilaitoksella. Materiaalin käsittelyvaiheessa menetelmänä käytettiin sisältöanalyysiä.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu nuoriin liittyvistä käsitteistä. Teoriaosuudessa avataan nuorten kehitysvaiheita, sosiaalisen median käyttöä sekä seikkoja, jotka voivat vaikuttaa nuorten huumausaineiden käyttöön.

Tulokset osoittavat poliisien olevan sitä mieltä, että nuorten huumausaineiden käyttö on lisääntynyt vuosina 2015–2019 Helsingissä. Informanttien mukaan nuoret uskovat, että huumeiden käytöstä on tullut sosiaalisesti hyväksyttävämpää. Nuoret ovat valmiita tekemään vakavia rikoksia saavuttaakseen tietyn aseman tai kuulumaan tiettyyn ryhmään. Nuorten huumausaineiden käytön estämiseksi on vastuun ensisijaisesti oltava vanhemmilla. Poliisi tekee tiiviisti yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa ja tiedottaa nuoria huumeisiin liittyvistä riskeistä esimerkiksi Keijo-projektin kautta.