Millainen on hyvä tapaamispaikka? : Tapaajavanhempien ja lasten kokemuksia tapaamispaikka Poukaman tiloista ja ohjaajista

Abstract

Opinnäytetyöni tilaaja on Kanta-Hämeen perhetyö ry:n Tapaamispaikka Poukama. Tapaamispaikka Poukamassa järjestetään valvottuja sekä tuettuja tapaamisia lapsille ja heistä erossa asuville vanhemmille. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millainen on hyvä tapaamispaikka tapaamispaikan asiakkaiden näkökulmasta. Tapaamispaikkaa tarkastellaan sen fyysisten tilojen ominaisuuksien sekä ohjaajien perusteella.

Tapaamispaikan asiakkailla tässä työssä tarkoitetaan tapaamispaikassa käyviä tapaajavanhempia sekä lapsia. Tämän opinnäytetyön tarkoitus on saada tietoa siitä, mitä asioita tapaamispaikan fyysisten tilojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon sekä millaista tukea asiakkaat tarvitsevat ohjaajilta tapaamisten aikana.

Tapaajavanhemmille ja lapsille toteutettiin asiakaskysely, jossa selvitettiin heidän näkemyksiään tapaamispaikan tiloista ja ohjaajista. Tapaamispaikkaohjaajan näkökulmaa aiheeseen selvitettiin tapaamispaikkakoordinaattorin haastattelulla sekä tapaamisten havainnoinnilla.

Opinnäytetyö antaa tietoa ja kehittämisehdotuksia etenkin tapaamispaikka Poukamalle, mutta tuloksia voivat hyödyntää myös muut tapaamispaikat oman toimintansa suunnittelussa.

Aihe on ajankohtainen, koska tapaamispaikkojen tarve on entistä suurempi lisääntyneiden huoltajuusriitojen sekä lasten huostaanottojen myötä. On tärkeää, että tapaamispaikoista saadaan viihtyisiä paikkoja, joissa lasten ja vanhempien on mukava olla yhdessä ja joissa on asiantuntevat ohjaajat.

Tapaamispaikkojen tilojen suhteen ei ole aiempaa tutkimusta tehty, joten koin, että tämä on aihe jota pitää tutkia. Pidin tärkeänä myös sitä, että lapsen ääni saadaan kuuluviin, koska lapset ovat kuitenkin tapaamispaikan pääasiakkaita ja lapsen edun ja oikeuden toteutumisen vuoksi tapaamisia järjestetään.

This thesis subscriber is Registered association of family work in Tavastia proper and Child contact centre Poukama. Poukama arranges supervised and supported meetings for children and parents who are living separately. The aim of this thesis was to find out what kind of child contact centre is good from the clients point of view. The child contact centre is observed from its physical space and workers feature.

The child contact centres clients mean the children and parents who visit in Poukama. The purpose of this thesis was to get information from clients of what things have to take account by planning the space of the contact centre and what kind of support clients need from the workers of the contact centre during the meetings.

Meeting parents and children was carried out a query, which target was to find out their views about the contact centre and its workers. The contact centres workers perspective was studied interviewing the contact centres coordinator and by observation of the meetings.

Thesis gives information and development proposals especially to the child contact centre Poukama, but results can be used also by other child contact centres when they are planning their operation.

The subject is topical because the need for the child contact centres is greater because of the increasing custody disputes. It is important that the contact centres will be comfortable places, where children and parents can have nice time together and where are expert workers.

Related to child contact centres spaces are not made research before so I felt that this is a topic that needs to be studied. I liked the importance of that the voice of the children can be heard because children are the contact centres main clients and meetings are being held because of the interests and the right of the child.