Viitottu puhe, viittomakielentulkin työkalu? : Tulkkien kokemuksia viitotun puheen taidon tärkeydestä työelämässä
Eriksson, Maarit (2012)
Eriksson, Maarit
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203052824
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203052824
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa työelämässä toimivien tulkkien ajatuksia ja kokemuksia viitotun puheen taidon merkityksestä tulkkausalan työkentällä. Tämän pääkysymyksen lisäksi tässä työssä selvitettiin myös tulkkien viitotun puheen opiske-luun liittyviä kokemuksia tulkkikoulutuksen ajoilta sekä tulkkien viitotun puheen osaamisen kokemuksia. Lisäksi selvitettiin tulkkien kokemusta työnantajan panoksesta viitotun puheen taitojen kehittämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin tilaustyönä Kuuloliitolle. Tämä opinnäytetyö on kvantitatiivi-nen tutkielma ja tietojen keruu tulkkausalantyökentältä tapahtui sähköisellä kyselyllä. Kysely lähetettiin kohderyhmälle henkilökohtaisella sähköpostilla. Kohderyhmänä olivat vuosina 2005–2010 Humanistisesta ammattikorkeakoulun perustutkinnosta valmistuneet viittomakielentulkit. Tästä ryhmästä onnistuttiin saamaan yhteensä 94 viittomakielentulkin yhteystiedot ja kaikkiaan 33 viittomakielentulkkia vastasi kyselyyn. Taustaselvityksenä kartoitettiin myös viitottuun puheeseen viittaavia opintokokonaisuuksia viittomakielentulkin perustutkinnon opetussuunnitelmissa vuosilta 2005–2010. Tämä ajanjakso sisälsi kaksi erillistä opetussuunnitelmaa.
Opinnäytetyön tulokset kertovat, että viitotun puheen taito koetaan viittomakielentulkin työelämän näkökulmasta erittäin tärkeänä taitona. Vastaajat pitivät viitotun puheen taitoa tärkeänä niin henkilökohtaisella tasolla kuin ammattitaidon näkökulmasta. Tulkkien koulutuksen aikaisissa opiskelukokemuksissa korostui viitotun puheen opetuksen riittämättömyyden kokemukset. Tästä huolimatta suurin osa vastaajista koki saaneensa vapaaseen keskusteluun riittävät taidot jo tulkkikoulutuksen aikana. Työelämässä vastaajat kokivat viitotun puheen taitotasonsa merkittävästi paremmaksi. Viitotun puheen k-tason tentin suorittaminen näkyi opinnäyteyöni tuloksissa vastaajien parempina osaamisenkokemuksina. Työnantajien suhtautuminen viitottuun puheeseen nähtiin myönteisenä ja suurin osa vastaajista koki voivansa käyttää myös työaikaansa viitotun puheen taitojen kehittämiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin tilaustyönä Kuuloliitolle. Tämä opinnäytetyö on kvantitatiivi-nen tutkielma ja tietojen keruu tulkkausalantyökentältä tapahtui sähköisellä kyselyllä. Kysely lähetettiin kohderyhmälle henkilökohtaisella sähköpostilla. Kohderyhmänä olivat vuosina 2005–2010 Humanistisesta ammattikorkeakoulun perustutkinnosta valmistuneet viittomakielentulkit. Tästä ryhmästä onnistuttiin saamaan yhteensä 94 viittomakielentulkin yhteystiedot ja kaikkiaan 33 viittomakielentulkkia vastasi kyselyyn. Taustaselvityksenä kartoitettiin myös viitottuun puheeseen viittaavia opintokokonaisuuksia viittomakielentulkin perustutkinnon opetussuunnitelmissa vuosilta 2005–2010. Tämä ajanjakso sisälsi kaksi erillistä opetussuunnitelmaa.
Opinnäytetyön tulokset kertovat, että viitotun puheen taito koetaan viittomakielentulkin työelämän näkökulmasta erittäin tärkeänä taitona. Vastaajat pitivät viitotun puheen taitoa tärkeänä niin henkilökohtaisella tasolla kuin ammattitaidon näkökulmasta. Tulkkien koulutuksen aikaisissa opiskelukokemuksissa korostui viitotun puheen opetuksen riittämättömyyden kokemukset. Tästä huolimatta suurin osa vastaajista koki saaneensa vapaaseen keskusteluun riittävät taidot jo tulkkikoulutuksen aikana. Työelämässä vastaajat kokivat viitotun puheen taitotasonsa merkittävästi paremmaksi. Viitotun puheen k-tason tentin suorittaminen näkyi opinnäyteyöni tuloksissa vastaajien parempina osaamisenkokemuksina. Työnantajien suhtautuminen viitottuun puheeseen nähtiin myönteisenä ja suurin osa vastaajista koki voivansa käyttää myös työaikaansa viitotun puheen taitojen kehittämiseen.