Perhetyö asiakkaiden kokemuksena : Perhetyön sisältöelementit Neljä Astetta Oy:n asiakkaiden silmin
Koivusalo, Kati (2021)
Koivusalo, Kati
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102192479
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102192479
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on perhetyö, joka on jo vakiintunut ja runsaasti käytetty lapsiperheiden palvelu. Perhetyö on arkeen kiinnittyvää koko perheen muutostyöskentelyä. Tavoitteena on suojella lasta ja vahvistaa lapsen hyvinvointia tukemalla perheen vuorovaikutussuhteita, vanhemmuutta ja arjenhallinnan taitoja. Perhetyö tavoittaa perheet aina peruspalveluista lastensuojeluun asti. Perhetyöpalveluita tuottavat kunnat, yksityinen ja kolmas sektori. Palvelukenttä on sirpaleinen ja käytänteet kirjavia, mikä on hankaloittanut ammatillista yhteistyötä ja aiheuttanut sekaannuksia. Asiakkaat ympäri Suomea saavat kyllä perhetyötä, mutta sen sisältö on monimuotoista.
Perhetyön toimintakentän kehittämistarpeisiin tartuttiin laajamittaisessa Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) muutosohjelmassa vuosina 2016-2018. Muutosohjelman myötä systeeminen toimintamalli on jalkatumassa kansalliseksi lastensuojelun toimintatavaksi, jossa tavoitellaan vuorovaikutteista ja kohtaavaa sosiaalityötä. Perhetyö kuuluu yhtenä toimijana lastensuojelun systeemiseen tiimiin. Lisäksi muutosohjelmassa laadittiin perhetyölle sisältöelementteihin perustuva mallinnus, jossa määriteltiin täsmällisesti perhetyön periaatteita ja sisältöjä. Tavoitteena oli perhetyön palveluiden sisältöjen yhtenäistäminen, laadun varmistaminen ja asiakkaiden yhdenvertaisuuden parantaminen.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi yksityinen perhetyöpalveluiden palveluntuottaja Neljä Astetta Oy. Opinnäytetyön empiirisessä tutkimuksessa annettiin ääni asiakkaiden kertomuksille perhetyöstä ja selvittiin, millaisina perhetyön sisältöelementit näyttäytyvät asiakkaiden silmin. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä toimeksiantajan ymmärrystä asiakkaiden kokemuksista sekä paikantaa mahdollisia kehittämiskohtia toiminnasta. Teemahaastattelut asiakasperheille toteutettiin 25.3.-3.4.2020 välisenä aikana ja haastatteluihin osallistui 11 vastaajaa kuudesta helsinkiläisestä perheestä.
Asiakastutkimuksessa selvisti, että perhetyön sisältöelementit olivat monipuolisesti edustettuina Neljän Asteen toiminnassa ja asiakkaiden mielestä työskentely oli pääosin onnistunutta. Perheille oli useimmiten muodostunut toimiva työskentelysuhde perhetyöntekijän kanssa. Työskentelyn monipuolisuutta ja terapeuttisen hoidollista otetta arvostettiin. Monenlainen ohjaus arjen toiminteissa, vanhemmuuden taidoissa ja perheen vuorovaikutuksessa koettiin onnistuneeksi. Perhetyö jalkautui myös ansiokkaasti asiakkaiden verkostoihin ja tästä annettiin kiitosta.
Asiakkaiden esittämissä kehittämisehdotuksissa toivottiin, että haasteisiin voisi olla vieläkin konkreettisempia apukeinoja tarjolla ja uusien käytänteiden jalkauttaminen voisi olla napakampaa. Asiakkaat toivoivat myös selkeämpää prosessin kuvaamista, tavoitteiden asettamista sekä seurantaa. Osallistava dokumentointi ei vielä palvellut asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Runsas raportointi aiheutti asiakkaissa vastarintaa, eikä dokumentoinnin hyötyjä itselle osattu paikantaa. Tutkimus osoitti myös, että asiakkaiden oli vaikea saada sanotuksi toiveita tai kritiikkiä työskentelystä. Asiakkaita voisi rohkaista tähän esimerkiksi dokumentoinnin yhteydessä, sillä asiakkaiden ajatukset olisivat tärkeää tietoa työskentelyn toimivuuden kannalta.
Perhetyöntekijän ammatti vaatii erityistä osaamista, mutta varsinaista koulutusta perhetyöntekijäksi ei ole olemassa. Perhetyöntekijöinä toimii eritasoisen koulutuksen saaneita ammattihenkilöitä – myös yhteisöpedagogeja. Yhteisöpedagogin komptenssit antavat hyviä valmiuksia ammattiin.
Perhetyön toimintakentän kehittämistarpeisiin tartuttiin laajamittaisessa Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) muutosohjelmassa vuosina 2016-2018. Muutosohjelman myötä systeeminen toimintamalli on jalkatumassa kansalliseksi lastensuojelun toimintatavaksi, jossa tavoitellaan vuorovaikutteista ja kohtaavaa sosiaalityötä. Perhetyö kuuluu yhtenä toimijana lastensuojelun systeemiseen tiimiin. Lisäksi muutosohjelmassa laadittiin perhetyölle sisältöelementteihin perustuva mallinnus, jossa määriteltiin täsmällisesti perhetyön periaatteita ja sisältöjä. Tavoitteena oli perhetyön palveluiden sisältöjen yhtenäistäminen, laadun varmistaminen ja asiakkaiden yhdenvertaisuuden parantaminen.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi yksityinen perhetyöpalveluiden palveluntuottaja Neljä Astetta Oy. Opinnäytetyön empiirisessä tutkimuksessa annettiin ääni asiakkaiden kertomuksille perhetyöstä ja selvittiin, millaisina perhetyön sisältöelementit näyttäytyvät asiakkaiden silmin. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä toimeksiantajan ymmärrystä asiakkaiden kokemuksista sekä paikantaa mahdollisia kehittämiskohtia toiminnasta. Teemahaastattelut asiakasperheille toteutettiin 25.3.-3.4.2020 välisenä aikana ja haastatteluihin osallistui 11 vastaajaa kuudesta helsinkiläisestä perheestä.
Asiakastutkimuksessa selvisti, että perhetyön sisältöelementit olivat monipuolisesti edustettuina Neljän Asteen toiminnassa ja asiakkaiden mielestä työskentely oli pääosin onnistunutta. Perheille oli useimmiten muodostunut toimiva työskentelysuhde perhetyöntekijän kanssa. Työskentelyn monipuolisuutta ja terapeuttisen hoidollista otetta arvostettiin. Monenlainen ohjaus arjen toiminteissa, vanhemmuuden taidoissa ja perheen vuorovaikutuksessa koettiin onnistuneeksi. Perhetyö jalkautui myös ansiokkaasti asiakkaiden verkostoihin ja tästä annettiin kiitosta.
Asiakkaiden esittämissä kehittämisehdotuksissa toivottiin, että haasteisiin voisi olla vieläkin konkreettisempia apukeinoja tarjolla ja uusien käytänteiden jalkauttaminen voisi olla napakampaa. Asiakkaat toivoivat myös selkeämpää prosessin kuvaamista, tavoitteiden asettamista sekä seurantaa. Osallistava dokumentointi ei vielä palvellut asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Runsas raportointi aiheutti asiakkaissa vastarintaa, eikä dokumentoinnin hyötyjä itselle osattu paikantaa. Tutkimus osoitti myös, että asiakkaiden oli vaikea saada sanotuksi toiveita tai kritiikkiä työskentelystä. Asiakkaita voisi rohkaista tähän esimerkiksi dokumentoinnin yhteydessä, sillä asiakkaiden ajatukset olisivat tärkeää tietoa työskentelyn toimivuuden kannalta.
Perhetyöntekijän ammatti vaatii erityistä osaamista, mutta varsinaista koulutusta perhetyöntekijäksi ei ole olemassa. Perhetyöntekijöinä toimii eritasoisen koulutuksen saaneita ammattihenkilöitä – myös yhteisöpedagogeja. Yhteisöpedagogin komptenssit antavat hyviä valmiuksia ammattiin.