Kieltäni ei saa tuhota : Suomalaisella viittomakielellä tuotetun runon kääntäminen suomen kielelle

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli kääntää Kimmo Leinosen viittomakielellä tuotettu Kieltäni ei saa tuhota – runo suomenkielelle kirjalliseen ja lausuttuun muotoon. Työn tilaaja oli kuopiolainen tulkkauspalveluyritys TulkkausILONA Oy. Opinnäytetyön tutkimusongelmia olivat: Millaisen käännösprosessin kautta syntyy käännös suomalaisella viittomakielellä tuotetusta runosta suomen kielelle, millaisia ongelmia tällaisessa käännösprosessissa on ja kuinka niitä voidaan ratkaista. Käännösprosessin kautta tarkoituksena oli antaa viittomakielentulkeille ja tulkkiopiskelijoille ehdotuksia runojen kääntämisessä ilmenevien ongelmien ratkaisuun.

Opinnäytetyö on toiminnallinen ja siihen kuuluu kirjallisen raportin lisäksi DVD, joka sisältää runokäännöksen Kieltäni ei saa tuhota – runosta suomen kielellä lausuttuna. Runon lausujana on viittomakielen tulkki Urpo Ontronen. DVD sisältää myös alkuperäisen Kimmo Leinosen Kieltäni ei saa tuhota – runon. Runon käännöstyö aloitettiin joulukuussa 2011 ja toteutui osittain yhteistyössä Kimmo Leinosen kanssa. Helmikuussa 2012 kirjallinen runokäännös oli valmis ja siitä kerättiin palautetta työn tilaajalta, sekä ohjaajalta. Näiden palautteiden perusteella runoon tehtiin vielä muutoksia ja lausutun runon nauhoitus tapahtui keväällä 2012 kirjallisen runon perusteella. Runo nauhoitettiin äänitiedostona. Palautteen kerääminen käännöksestä oli yksi tutkimusmenetelmistäni.

Opinnäytetyössä sovellettiin Rune Ingon (1990) kolmivaiheista käännösprosessia. Ingon (1990) kään-nösprosessi sisältää analyysi-, siirto-, ja muotoiluvaiheen. Opinnäytetyössä vaiheet nimettiin analyysi-, käännös-, ja muotoiluvaiheeksi. Opinnäytetyössä huomattiin, että suurimmat käännösongelmat ovat käännösprosessin muotoiluvaiheessa ja ne liittyvät lähtötekstin tekstilajiin. Kyseessä on runo, joten myös käännöksen on toimittava kohdekielisessä kulttuurissa runona. Erityisesti käytettävien sanojen ja runon tunnusmerkkien valinta on vaativaa. Runon muotoiluun liittyvät ongelmat on kuitenkin mahdollista ratkaista etsimällä suomenkieliseen runouteen sopivia sanoja ja ilmauksia, sekä valitsemalla rohkeasti käännöksessä käytettävät runouden tunnusmerkit.

Tärkein huomio opinnäytetyössä on se, että runojen kääntäminen on todella haastavaa. Kääntäjän on käytettävä hyväkseen omaa luovuuttaan, jotta suomalaisella viittomakielellä tuotetun runon kääntäminen suomen kielelle on mahdollista ja käännös toimii itsenäisesti runona suomenkielisessä kulttuurissa. Opinnäytetyö on tarpeellinen, sillä suomalaisella viittomakielellä tuotettujen runojen kääntämisestä suomen kielelle ei ole tehty tutkimuksia, eikä siitä ole suomenkielistä kirjallista tietoa. Opinnäytetyöstä tulee olemaan hyötyä viittomakielen tulkeille ja viittomakielen tulkkiopiskelijoille, jotka kääntävät suomalaisella viittomakielellä tuotettuja runoja suomen kielelle.

The goal of this thesis was to translate a Finnish Sign language poem by Kimmo Leinonen called My language must not be devastated into Finnish. The thesis was commissioned by TulkkausILONA Oy, a Kuopio-based company that offers interpreting services. Research questions for this thesis were: what kind of a translation process takes place when a poem is translated from Finnish Sign language into Finnish, what kind of problems that occur in this kind of a translation process, and how those problems can be solved. Based on this translation process, the aim was to offer sign language inter-preters and interpreter students with suggestions how to resolve the problems that surface when translating poems.

This is a functional thesis, and in addition to a written report it includes a DVD with a Finnish transla-tion of My language must not be devastated spoken aloud. The poem was read aloud by Urpo Ontronen, a sign language interpreter. The DVD also includes the original poem by Kimmo Leinonen. The translation of My language must not be devastated begun in December 2011 and was partly done in cooperation with Kimmo leinonen. In February 2012, the first written translation was finished, and it was given feedback on by both the entity that ordered the thesis and the mentor of the thesis. Final corrections were made according to feedback, and the poem was read aloud and recorded in the spring of 2012 based on the written poem. An MP3-recorder was used to create an audio file of the poem. Acquiring feedback from the poem was one of the research methods used for this thesis.

This thesis applies Rune Ingo’s (1990) translating process, in which the translating happens in three stages. The stages are: analysis, transfer, and editing. In this thesis those stages were named: analysis, translation, and editing. This thesis suggests that the most notable problems with the translation occur in the editing stage, and they are connected to the text type. The source text is a poem, so the translation has to meet the requirements for a poem in the target culture. The choices of words and poetic elements are especially challenging. Difficulties related to shaping the poem can be resolved by searching for suitable words and expressions from Finnish poetry and by boldly choosing the poetic elements used in the translation.

The main observation in this thesis is that translating poetry is extremely challenging, and translators have to be confident in using their creativity in order to enable the translation of a poem from Finnish Sign language into Finnish and to achieve a translation that can stand alone as a poem in Finnish culture. This thesis is necessary, because there are no studies about translating poetry from Finnish Sign language into Finnish, and written information about the subject cannot be found in Finnish. This thesis will benefit sign language interpreters and interpreters in training who are translating poetry from sign language into Finnish.