Kasvattajana ristiaallokossa : Ammatillinen identiteetti koulussa nuorisotyötä tekevien kokemana

Abstract

Opinnäytteessä tarkastellaan koulussa nuorisotyötä tekevien ammatillista identiteettiä heidän itsensä kokemana. Opinnäyte kertoo nuorisotyöntekijöiden ammatillisen identiteetin muodostumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Työ avaa koulussa nuorisotyötä tekevien ammatillista kulttuuria ja tarjoaa koulussa nuorisotyötä tekeville mahdollisuuden itsereflektioon. Laadullisessa tapaustutkimuksessa haastateltiin koulussa nuorisotyötä tekeviä Kouvolassa, Kokkolassa ja Jyvässeudulla. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluilla ryhmässä, pareittain tai yksilöhaastatteluna. Opinnäyte on aineistolähtöinen ja teoriasidonnainen kehittämistutkimus. Opinnäytteen teoreettinen lähtökohta on identiteetin rakentumisessa sekä koulun ja nuorisotyön oppimisympäristöjen rakenteissa ja pedagogisessa menetelmällisyydessä.

Koulussa ammatilliset nuorisotyöntekijät kokevat itsensä läsnä oleviksi kasvattajiksi, innostajiksi, ohjaajiksi ja koordinaattoreiksi. He sitoutuvat tukemaan yhteistä lakisääteistä tehtäväänsä koulun kanssa, jossa nuorta kasvatetaan aktiiviseen kansalaisuuteen ja toimijuuteen. Aktiivinen kansalaisuus on tietoja ja taitoja, joilla kiinnitytään yhteiskunnan jäseneksi, minkä koulussa konkretisoi saatava päättötodistus. Aktiivinen toimijuus on sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia, joita opitaan ryhmässä toimiessa ja vuorovaikutuksessa. Nuorisotyöntekijät pureutuvat koulun sosiaalisen tilan tiedostettuun rakentamiseen kasvu- ja oppimisympäristöksi, jossa tunteet ja keskustelu ovat keskiössä.

Nuorisotyöntekijät tukevat yhteisön jäsenten vuorovaikutusta ja osallisuutta kohti yhteisöllistä koulua esimerkiksi tapahtumilla, ryhmätoiminnalla ja kysymällä mitä kuuluu. Koulussa toimivien nuorisotyöntekijöiden ammatillisen osaamisen ydin on yhteisöllinen pedagogiikka, joka konkretisoi ammatillinen identiteetin mukaista toimintaa. Yhteisöllinen pedagogiikka pohjautuu nuorisotyön teoreettiseen orientaatioon, jossa tavoitteina ovat luottamus, yhteisöllisyys ja osallisuus. Nuorisotyöntekijät tukevat nuoren yksilöllistä kasvua yhteisön jäseneksi ja edistävät yhteisön vuorovaikutusta.

Opinnäyte kertoo nuorisotyöntekijöiden jännitteisistä rooleista ja asemasta kasvattajina koulussa, mitkä syntyvät sekä kouluyhteisön että nuorisotyöntekijän omista odotuksista työlle. Jännitteisyys on tulkittavissa koulun ja nuorisotyön erilaisten toimintakulttuurien, oppimisympäristöjen ja kasvattajien toiminnan välisenä ristiriitana. Nuorisotyöntekijän identiteettiprosessi aktivoituu ristiriitaisessa tilanteessa oman ammatillisen paikan ja aseman lunastamiseksi kasvattajana koulussa. Identiteettipohdinnassa on kysymys vapaan dynaamisen tilan ja valmiiden toimintarakenteiden sekä kokemusperäisen ja opettajajohtoisen oppimisen ristiriidoista.

Nuorisotyöntekijöiden on koulussa vaikeaa näyttää osaamisensa ymmärrettävästi muille ammattiryhmille. He eivät aina itsekään tunnista omaa osaamistaan. He toivoivat tukea ammatillisen kuvan luomiseksi, mihin opinnäytteessä esitetty mallinnus yhteisöllisestä pedagogiikasta vastaa. Nuorisotyöntekijöiden kasvattajan aseman ja paikan lunastamista koulussa edistäisi työn dokumentointi ja tiedon koordinointi. Ammatillisen identiteetin vahvistamiseksi työ tarvitsee selkeämmät strategiat, joilla professiota voidaan vahvistaa. Muita keinoja ammatillisen identiteetin ja ammatillisuuden tukemisessa ovat koulutus, vertaismentorointi, osaamiskartoitukset ja osaamiskriteerit, joihin sisältöjä voidaan johtaa yhteisöllisen pedagogiikan mallinnuksesta.

Opinnäytteen tilaajana on Humanistinen ammattikorkeakoulu. Opinnäyte tukee Uusiutuva koulu ja nuorisotyö -hankkeen tavoitteita.

The thesis studies the occupational identity of the youth workers and how they experience working at schools. The thesis is about how the occupational identity develops and what issues has an effect on it. The study opens up the youth workers' occupational culture and offers an opportunity for self-reflection for those who work at school environment. In this qualitative case study, the at school working youth workers were interviewed in the cities of Kouvola and Kokkola and the Jyväskylä area. The interviews were executed by theme interviews in groups, in pairs or individually. The thesis is a data and theoretically oriented development study. The theoretical basis of the thesis is in the progress of the forming the identity and also in the structures and pedagogical methods of the school and youth work’s learning environments.

The professional youth workers consider themselves as educators, inspirers, instructors and co-ordinators when working at schools. They are contracted in common law-based work with the school, where the youth is educated to active citizenship and human agency. Active citizenship is about skills and knowledge which are required when taking part in society. In schools this is concretized with school-leaving certificate. Human agency is about social and mental readiness, which is learned when acting in groups and in interaction. Youth workers focus on building the social space of the school to growth- and learning environment, where emotions and conversation are central.

Youth workers support the interaction and participation of the community members by organizing events, group action and by asking: ”How are you?”. The occupational core of in schools working youth workers’ is communal pedagogy, which concretize the action based on the occupational identity. Communal pedagogy is based on the theoretical orientation of youth work, where the aims are trust, communality and participation. The young people are empowered as individuals to become members of the community. Youth workers improving the interaction of the community.

The thesis is about youth workers' tense roles and the position as educators at schools, that are formed from the work related expectations of the school community and youth workers themselves. The tension is interpreted as the school’s and youth work’s different operational cultures, learning environments and the contradiction between educators' activity. In a contradictional situation identity process becomes active for to preserve the occupational position as an educator at school. When reflecting the identity, it is a matter of contradiction between free dynamic space and prepared operational structures as well as between experimental and teacher oriented learning.

For youth workers at schools, it is hard to show their expertise understandably to other occupational groups. They don't always identify their own expertise. They expected support in creating the occupational image of the youth workers working at schools. This thesis presents the modelling of the communal pedagogy responding to those expectations. The documentation and coordination of the youth work’s data would improve the youth workers' position as educators at schools. To confirm the occupational identity, the work needs more explicit strategies. Other methods in supporting the occupational identity are education, mentoring in peer groups, surveying the expertise and expertise criterion, which the contents of the modelling of the communal pedagogy can be lead from.

The thesis is ordered by HUMAK, University of Applied Sciences. The thesis supports the aims of the project Uusiutuva koulu ja nuorisotyö.