"Aika luontevasti tilanteesta toiseen" : Tapaustutkimus sisäkorvaistutetta käyttävän aikuisen kommunikaatiotavoista ja tulkkauksen tarpeesta

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia sisäkorvaistutetta käyttävän aikuisen kommunikaatiotapaa/ -tapoja ja tulkkauksen tarvetta eri kommunikaatiotilanteissa. Työn tilaajana toimi Humanistinen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun tekemää sisäkorvaistutehanketta ”Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve”. Hankkeen tutkimusjoukkona ovat vuosina 1990–2002 syntyneet henkilöt, joille on asennettu sisäkorvaistute vuosina 1997–2008.

Opinnäytetyö oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuskysymyksiä oli yhteensä kaksi. Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä tutkittiin sitä, mitä kommunikaatiotapaa/ -tapoja sisäkorvaistutteen saanut henkilö käyttää eri kommunikaatiotilanteissa ja miksi. Toisessa tutkimuskysymyksessä selvitettiin sitä, millaisissa tilanteissa sisäkorvaistutteen saanut henkilö käyttää tulkkia ja miksi. Opinnäytetyö tehtiin tapaustutkimuksena ja tutkimushenkilönä toimi 16-vuotiaana sisäkorvaistutteen saanut Saija (nimi muutettu).

Tutkimusmenetelminä käytettiin havainnointia ja haastattelua. Tutkimushenkilöä havainnoitiin neljässä eri kommunikaatiotilanteessa. Havainnointitilanteista kaksi sijoittui tutkimushenkilön työpaikalle ja kaksi tilannetta tapahtui hänen vapaa-ajan toiminnoissaan. Havainnoinnin jälkeen tehtiin strukturoitu haastattelu kyseisten havainnointitilanteiden perusteella.

Tuloksista selvisi, että eri kommunikaatiotilanteissa tutkimushenkilö käyttää puhuttua suomea, viittomakieltä sekä viittoo ja puhuu samaan aikaan. Mitä kommunikaatiotapaa hän kulloinkin käyttää, riippuu seurasta. Jos paikalla on viittomakielisiä, hän viittoo. Jos paikalla on kuulevia, hän puhuu. Jos kommunikaatiotilanteessa tutkimushenkilön lisäksi on sekä viittomakielisiä että kuulevia, hän puhuu sekä viittoo ja/tai tulkkaa viittomakielen ja suomen kielen välillä. Tutkimushenkilö käyttää joko kirjoitustulkkia tai viittomakielen tulkkia. Yleensä viittomakielen tulkki viittoo suomen kielen mukaisesti, mutta voi myös tulkata viittomakielelle. Tutkimushenkilö tilaa tulkin yleensä työhön liittyviin koulutuksiin tai isompiin esiintymis- ja juhlatilaisuuksiin.

Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat viittomakielen tulkkiopiskelijat sekä jo valmistuneet viittomakielen tulkit. Työ on viittomakielen tulkkausalalle tärkeä, sillä sisäkorvaistutteita asennetaan yhä enemmän eli sisäkorvaistutteen käyttäjät ovat viittomakielen tulkkien jatkuvasti kasvava asiakasryhmä.

The purpose of this thesis was to examine what communication method/ methods does an adult who has a cochlear implant use in different kind of communicational situations and what is his/her interpretation requirements like. The thesis was subscribed by HUMAK University of Applied Sciences. This thesis was part of the research project “Expediency and future´s requirements of rehabilitation and interpreting service to children with cochlear implants” by HUMAK University of Applied Sciences. The research subject of the research project is people who are born between the years 1990-2002 and who has been implanted with a cochlear implant between the years 1997-2008.

This thesis was a qualitative research. There were two research questions in this thesis. The first question examined that what communication method/ methods does a person with a cochlear implant use in different kind of communicational situations and why. The second question examined that in what kind of situations does a person with a cochlear implant use an interpreter and why. This thesis was a case study and the research subject was a person called Saija (name changed) who has been implanted with the cochlear implant at the age of 16.

Research methods were observation and interview. The research subject was observed in four different communicational situations. Two of them was placed at her job and two of them happened in her spare time occasions. After that there was a structured interview based on the observation situations.

The results indicate that the research subject uses spoken Finnish, Finnish sign language and she also signs and speaks at the same time. What communication method she uses depends on in what kind of company she is in. If she is with signing people, she signs. If she is with hearing people, she speaks. If there are both signing and hearing people in a communicational situation, the research subject signs and speaks and/or interpreters between sign language and Finnish. The research subject uses either a writing interpreter or a sign language interpreter. Usually, the sign language interpreter signs obeying the Finnish lexical order but interpreting can also be in sign language. Mostly the research subject reserves an interpreter when she has a work related training or bigger events and parties.

The target of this thesis was sign language interpreting students and already graduates in sign language interpreting. This research is important to sign language interpreting area because cochlear implants are being installed even more and more. In consequence, people with cochlear implants are continuously growing group of customers of sign language interpreters.