Kansalaisareenoilla vapaaehtoistoimintaa johtamassa! : VALIKKO-verkoston osaamiskartoituksen tulkinnoista tulevaisuuden osaamistarpeisiin
Aro, Marika (2012)
Aro, Marika
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205259984
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205259984
Tiivistelmä
Yhteiskunnassa sekä toimintaympäristöissä tapahtuvissa muutoksissa vapaaehtoistoimintaa koordinoiville tahoille on asetettu paljon odotuksia. Tämä tarkoittaa vapaaehtoistoimintaa koordinoivien osaamiseen resursointia. Vapaaehtoistoiminnan koordinointia järjestöissä, yhdistyksissä, kunnissa sekä seurakunnissa tehdään hyvinkin erilaisista lähtökohdista: päätoimisesti, oman työnsä ohella tai jopa vapaaehtoisesti. Tulevaisuuden laadukasta vapaaehtoistoimintaa voidaan mahdollistaa toimintaa koordinoivien riittävillä henkilöstö-, osaamis-, ja koulutus- sekä toimintaresursseilla. Vapaaehtoistoiminta on vaativaa, yhteiskunnallista hyvinvointityötä, johon tarvitaan ajanmukaiset johtamisosaamisen työvälineet.
Opinnäytetyön tilaaja on Kansalaisareena ry., joka on kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus. Kansalaisareena tukee paikallisia VALIKKO-verkostoja verkostoitumisessa sekä tekee monimuotoista kehittämistyötä VALIKKO-verkoston kanssa vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuuden esiin tuomiseksi. VALIKKO-verkostoon kuuluvat alueelliset VALIKKO-ryhmät, jotka ovat kunnan, seurakunnan, järjestöjen ja yhdistysten vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden yhteistyöryhmiä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää VALIKKO-verkostoon kuuluvien vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden osaamisen nykytilaa sekä kartoittaa tulevaisuuden osaamistarpeita vapaaehtoistoiminnan johtamisen näkökulmasta. Opinnäyte on laadullinen tapaustutkimus, joka sisältää myös määrällistä aineistoa ja siten soveltaa monimetodista lähestymistapaa. Opinnäytteessä on löydettävissä yhtymäkohtia myös tulevaisuustutkimukseen. Aineiston analyysissä vuoropuhelua käyvät sekä kyselylomakkeen osaamiskartoitus että tulevaisuuden osaamistarpeet. Aineistoa täydentävät ja värittävät johtamisen SWOT-analyysi sekä koordinaattoreiden visiointiryhmän tuottama aineisto. Myös tutkimuseettisiä näkökulmia on pohdittu opinnäytteessä huolellisesti.
Opinnäytetyön tuloksissa paljastui, että vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreista noin 40 % ilmoitti tarvitsevansa johtamisosaamista oman ammattitaidon kehittämiseksi erittäin paljon. Taustatietojen mukaan vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreista noin 70 % toimi itsenäisesti ilman työtiimiä ja 30 % tekivät koordinaattorin tehtäviä toisen tehtävän ohessa. Tämä hetken osaamisen kirjavuus ja tarpeellisten resurssien hajanaisuus suhteessa tulevaisuuden osaamistarpeisiin sisälsi monisyisiä jännitteitä. Tähän vaikutti vahvasti koordinaattorin työskentelyorganisaatio ja sen valmiudet vapaaehtoistoiminnan johtamisosaamisen tukemiseen. Johtamisosaamisen mahdollistamisen rinnalla tarvitaan erityisesti asenteellista muutosta sekä omissa organisaatioissa että toimialalla yleisesti. Ohjaamisesta voidaan puhua. Johtamisesta ei niinkään. Toimialalla on hyvin erilaiset asenteelliset että osaamisen valmiudet johtamiseen. Tämä ilmentää sitä toisasiaa, että johtamisosaamisessa on huomattavia puutteita. Johtamisosaamista tukevaa koulutusta tarvitaan kipeästi.
Opinnäytetyö pitää sisällään sekä työelämää tutkivia että kehittäviä elementtejä. Työn tuloksia voidaan hyödyntää yksilö- sekä organisaatiotason kehittymissuunnitelmissa. Toimialalla työtä voidaan hyödyntää erityisesti vapaaehtoistoiminnan johtamisen arvokeskustelussa. Toimialan koulutukseen työ tuo pohdittavaksi uudenlaisia koulutusmoduuleja esim. Yhteisöpedagogin koulutusohjelmiin sekä muihin täydennyskoulutuksiin. Yhteiskunnallisesti työ osoittaa kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan osaajien merkityksen yhteiskunnan palvelujärjestelmää tukevana elementtinä. Ja siten työ vahvistaa erityisesti näkemystä yhteiskunnan tuen tärkeydestä osaamis- ja johtamisresurssien mahdollistamiseksi.
Opinnäytetyön tilaaja on Kansalaisareena ry., joka on kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus. Kansalaisareena tukee paikallisia VALIKKO-verkostoja verkostoitumisessa sekä tekee monimuotoista kehittämistyötä VALIKKO-verkoston kanssa vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuuden esiin tuomiseksi. VALIKKO-verkostoon kuuluvat alueelliset VALIKKO-ryhmät, jotka ovat kunnan, seurakunnan, järjestöjen ja yhdistysten vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden yhteistyöryhmiä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää VALIKKO-verkostoon kuuluvien vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden osaamisen nykytilaa sekä kartoittaa tulevaisuuden osaamistarpeita vapaaehtoistoiminnan johtamisen näkökulmasta. Opinnäyte on laadullinen tapaustutkimus, joka sisältää myös määrällistä aineistoa ja siten soveltaa monimetodista lähestymistapaa. Opinnäytteessä on löydettävissä yhtymäkohtia myös tulevaisuustutkimukseen. Aineiston analyysissä vuoropuhelua käyvät sekä kyselylomakkeen osaamiskartoitus että tulevaisuuden osaamistarpeet. Aineistoa täydentävät ja värittävät johtamisen SWOT-analyysi sekä koordinaattoreiden visiointiryhmän tuottama aineisto. Myös tutkimuseettisiä näkökulmia on pohdittu opinnäytteessä huolellisesti.
Opinnäytetyön tuloksissa paljastui, että vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreista noin 40 % ilmoitti tarvitsevansa johtamisosaamista oman ammattitaidon kehittämiseksi erittäin paljon. Taustatietojen mukaan vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreista noin 70 % toimi itsenäisesti ilman työtiimiä ja 30 % tekivät koordinaattorin tehtäviä toisen tehtävän ohessa. Tämä hetken osaamisen kirjavuus ja tarpeellisten resurssien hajanaisuus suhteessa tulevaisuuden osaamistarpeisiin sisälsi monisyisiä jännitteitä. Tähän vaikutti vahvasti koordinaattorin työskentelyorganisaatio ja sen valmiudet vapaaehtoistoiminnan johtamisosaamisen tukemiseen. Johtamisosaamisen mahdollistamisen rinnalla tarvitaan erityisesti asenteellista muutosta sekä omissa organisaatioissa että toimialalla yleisesti. Ohjaamisesta voidaan puhua. Johtamisesta ei niinkään. Toimialalla on hyvin erilaiset asenteelliset että osaamisen valmiudet johtamiseen. Tämä ilmentää sitä toisasiaa, että johtamisosaamisessa on huomattavia puutteita. Johtamisosaamista tukevaa koulutusta tarvitaan kipeästi.
Opinnäytetyö pitää sisällään sekä työelämää tutkivia että kehittäviä elementtejä. Työn tuloksia voidaan hyödyntää yksilö- sekä organisaatiotason kehittymissuunnitelmissa. Toimialalla työtä voidaan hyödyntää erityisesti vapaaehtoistoiminnan johtamisen arvokeskustelussa. Toimialan koulutukseen työ tuo pohdittavaksi uudenlaisia koulutusmoduuleja esim. Yhteisöpedagogin koulutusohjelmiin sekä muihin täydennyskoulutuksiin. Yhteiskunnallisesti työ osoittaa kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan osaajien merkityksen yhteiskunnan palvelujärjestelmää tukevana elementtinä. Ja siten työ vahvistaa erityisesti näkemystä yhteiskunnan tuen tärkeydestä osaamis- ja johtamisresurssien mahdollistamiseksi.