Rikosten tekijät tilastojen valossa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tutkia Suomessa vuonna 2019 rikoksista epäiltyjen taustoja ja nii-den vaikutusta rikoskäyttäytymiseen. Tavoite on valaista sitä, ketkä syyllistyvät rikoksiin, minkälaisiin rikoksiin sekä epäiltyjen taustoja muun muassa sosioekonomisten, tulojen ja syntyperän valossa.

Opinnäytetyössä esitellään laajahko, kriminologinen rikoskäyttäytymiseen liittyvää teoriapohja, jotta lukijalle voi muodostua kokonaiskuva rikollisuuden polulle johtavista mahdollisista syistä ja rikoskäyt-täytymisen jakautumisesta yhteiskunnassa. Nämä teoriat pyrkivät selittämään rikosalttiutta muun muassa sosioekonomisilla, kulttuurisilla ja sukupuolten välisillä tekijöillä.

Tämä opinnäytetyö käsittelee kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä kaikkia vuonna 2019 poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen selvittämiä rikoslakirikoksia, joissa oli yksi tai useampi epäilty tekijä. Tällaisia rikoslakirikostapauksia oli vuonna 2019 yhteensä 275 000, joissa oli yhteensä 300 400 ri-koksesta epäiltyä henkilöä.

Tämän tutkimuksen tulosten perusteella mitään yhtä homogeenista rikollista ihmisryhmää ei ole ole-massa. Toisaalta on vahvoja viitteitä siitä, että henkilön tausta, sukupuoli, sosioekonominen luokka ja käytettävissä olevat tulot vaikuttavat vahvasti rikosalttiuteen ja rikoskäyttäytymiseen.

Sukupuoli on vahvin rikoskäyttäytymiseen vaikuttava muuttuja, sillä vuonna 2019 poliisin selvittämis-tä rikoslakirikoksista jopa 80 prosentissa tapauksista oli miespuolinen epäilty. Sosioekonominen asema, käytettävissä olevat tulot ja koulutustaso vaikuttavat myös vahvasti rikos-käyttäytymiseen. Parempi yhteiskunnallinen asema ja korkeampi koulutustaso näyttäisivät antavan tehokkaan suojan rikoskäyttäytymistä vastaan.

Ulkomaalaiset ja ulkomaalaistaustaiset olivat yliedustettuina epäillyn asemassa vuonna 2019. Ulko-maalaisten ja ulkomaalaistaustaisten korkeampi rikollisuusaste kantaväestöön verrattuna vaikuttaisi myös liittyvän edellä mainittuihin sosioekonomisiin, koulutuksellisiin ja taloudellisiin taustatekijöihin.

Keskimääräistä heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien ryhmien suhteellinen yliedustus rikoskäyttäytymisessä vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Ongelmaa on syytä tarkastella ja tutkia, jotta epäkohtiin voidaan paremmin puuttua.

Syftet med det här lärdomsprovet är att undersöka brottsmisstänktas bakgrund och hur olika bak-grundsfaktorer påverkar de misstänktas brottsbeteende. Målsättningen är alltså att utgående från Finlands brottsstatistik för år 2019 belysa vem som begår brott och hurudana brott, bland annat på basis av de misstänktas socioekonomiska bakgrund, ursprung samt inkomst- och utbildningsnivå.

Som stöd för läsaren och grund för svarandet på forskningsfrågorna samt själva forskningen i sig presenteras en omfattande kriminologisk teoribas som ämnar förklara brottsbeteende överlag och vad som kan leda en person in på en brottslig bana samt hur brottsligheten fördelas i samhället. De här teorierna förklarar brottslighet och brottsligt beteende bland annat med hjälp av faktorer som so-cioekonomisk bakgrund, kultur och kön.

I det här lärdomsprovet granskas alla strafflagsbrott som polisen eller någon annan förundersök-ningsmyndighet har utrett år 2019 och som har en eller flera misstänkta gärningsmän. Sådana här strafflagsbrottsfall uppdagades år 2019 totalt 275 000, och fallen hade sammanlagt 300 400 miss-tänkta gärningsmän.

På basis av resultaten av den här forskningen finns det ingen homogen grupp av brottslingar. Å andra sidan finns det starka indikatorer på att personens bakgrund, kön, socioekonomiska klass och disponibla inkomst kraftigt påverkar personens brottstendens och brottsbeteende.

Könet är den kraftigaste enskilda variabeln som mått på påverkan av brottsbeteende. Av alla straff-lagsbrott som polisen utredde år 2019 var den misstänkta gärningsmannen manlig i till och med 80 procent av fallen.

Socioekonomisk klass, personens disponibla inkomst och utbildningsnivå påverkade också kraftigt brottsbeteendet. En bättre samhällelig ställning och högre utbildningsnivå verkar ge ett effektivt skydd mot brottsbeteende.

Utlänningar och personer med utländsk bakgrund var överrepresenterade i rollen som misstänkta år 2019. Deras högre rottslighetsnivå verkar vara förknippat med de tidigare nämnda socioekono-miska, utbildningsmässiga och ekonomiska bakgrundsfaktorerna.

Att vissa grupper är förhållandevis överrepresenterade i brottsstatistiken och således också mer ut-satta är något som påverkar hela samhället. Det är skäl att granska den här problematiken för att bättre kunna tackla dessa missförhållanden.