Viittomakielen tulkkiopiskelijoiden motivoiminen itsenäiseen opiskeluun
Rantanen, Elina (2012)
Rantanen, Elina
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060111160
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060111160
Tiivistelmä
Humanistisen ammattikorkeakoulun viittomakielentulkin koulutusohjelma kestää neljä vuotta. Tänä aikana piskelijoiden pitää saavuttaa mahdollisimman hyvät taidot viittomakielessä ja tulkkauksessa. Viittomakielen opetus aloitetaan alkeista, joten opiskelu vaatii neljän vuoden aikana paljon itsenäistä harjoittelua koulun ulkopuolella. Tähän opiskelijat tarvitsevat hyvää oppimismotivaatiota.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mitä Humanistinen ammattikorkeakoulu voi tehdä lisätäkseen viittomakielen tulkkiopiskelijoiden motivaatiota ja saattaa tämä tieto oppilaitoksen lehtoreille. Tätä kautta haluttiin parantaa tulevien tulkkiopiskelijoiden motivaatiota.
Tutkimuskysymyksillä haluttiin selvittää, mitkä tehtäviin liittyvät tekijät vaikuttavat opiskelijoiden motivaatioon, ovatko opiskelijat sisäisesti vai ulkoisesti motivoituneita ja mitä viittomakielen osa-alueita on vaikeinta harjoitella itsenäisesti. Tutkimusmenetelmänä oli verkkopohjainen kyselytutkimus, johon vastasi 129 opiskelijaa eli 75 % kaikista läsnä olevista opiskelijoista kevätlukukaudella 2012. Kyselyn vastausten analyysissä käytettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Tutkimustulokset esitellään tilastollisesti, graafisesti ja sanallisesti.
Tutkimustulososiossa esitellään, mitkä tekijät vaikuttavat opiskelijoiden motivaatioon eniten, ja mitä toiveita opiskelijoilla on oppilaitokselle ja lehtoreille. Opiskelijoiden motivaatioon vaikuttavat muun muassa palaute, oppimistavoitteet, valinnanvapaus, ohjeistus ja tehtävien määrä. Opiskelijat ovat sisäisesti motivoituneita, mutta myös ulkoiset motiivit ovat tärkeitä, kuten arvosanat. Vaikeimpia viittomakielen osa-alueita olivat polysynteettinen viittominen, paikantaminen ja tilankäyttö sekä roolinvaihto.
Työssä kerrotaan myös millaisia tuloksia muista vastaavista tutkimuksista on saatu eli selvennetään sitä kuinka hyvin tuloksia voidaan soveltaa koskemaan kaikkia viittomakielen opiskelijoita. Saatujen tulosten perusteella lehtoreille koottiin vinkkipaketti, jossa tuotiin esiin opiskelijoiden toiveita motivaatioon vaikuttavista tekijöistä. Tätä kautta lehtorit voivat kehittää työtään ja saavat apua opiskelijoiden motivoimiseen.
Tätä työtä voi hyödyntää erityisesti Humanistisen ammattikorkeakoulun viittomakielentulkin koulutusohjelma ja sen lehtorit. Opiskelijoiden motivaation lisääntyminen vähentää koulun keskeytyksiä ja lisää opiskelijoiden itsenäistä harjoittelua. Tätä kautta opiskelijoiden viittomakielen taidot paranevat. Tulokset ovat yleistettävissä koskemaan myös muiden oppilaitosten viittomakielen opiskelijoita.
Työ oli Humanistisen ammattikorkeakoulun tilaama.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mitä Humanistinen ammattikorkeakoulu voi tehdä lisätäkseen viittomakielen tulkkiopiskelijoiden motivaatiota ja saattaa tämä tieto oppilaitoksen lehtoreille. Tätä kautta haluttiin parantaa tulevien tulkkiopiskelijoiden motivaatiota.
Tutkimuskysymyksillä haluttiin selvittää, mitkä tehtäviin liittyvät tekijät vaikuttavat opiskelijoiden motivaatioon, ovatko opiskelijat sisäisesti vai ulkoisesti motivoituneita ja mitä viittomakielen osa-alueita on vaikeinta harjoitella itsenäisesti. Tutkimusmenetelmänä oli verkkopohjainen kyselytutkimus, johon vastasi 129 opiskelijaa eli 75 % kaikista läsnä olevista opiskelijoista kevätlukukaudella 2012. Kyselyn vastausten analyysissä käytettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Tutkimustulokset esitellään tilastollisesti, graafisesti ja sanallisesti.
Tutkimustulososiossa esitellään, mitkä tekijät vaikuttavat opiskelijoiden motivaatioon eniten, ja mitä toiveita opiskelijoilla on oppilaitokselle ja lehtoreille. Opiskelijoiden motivaatioon vaikuttavat muun muassa palaute, oppimistavoitteet, valinnanvapaus, ohjeistus ja tehtävien määrä. Opiskelijat ovat sisäisesti motivoituneita, mutta myös ulkoiset motiivit ovat tärkeitä, kuten arvosanat. Vaikeimpia viittomakielen osa-alueita olivat polysynteettinen viittominen, paikantaminen ja tilankäyttö sekä roolinvaihto.
Työssä kerrotaan myös millaisia tuloksia muista vastaavista tutkimuksista on saatu eli selvennetään sitä kuinka hyvin tuloksia voidaan soveltaa koskemaan kaikkia viittomakielen opiskelijoita. Saatujen tulosten perusteella lehtoreille koottiin vinkkipaketti, jossa tuotiin esiin opiskelijoiden toiveita motivaatioon vaikuttavista tekijöistä. Tätä kautta lehtorit voivat kehittää työtään ja saavat apua opiskelijoiden motivoimiseen.
Tätä työtä voi hyödyntää erityisesti Humanistisen ammattikorkeakoulun viittomakielentulkin koulutusohjelma ja sen lehtorit. Opiskelijoiden motivaation lisääntyminen vähentää koulun keskeytyksiä ja lisää opiskelijoiden itsenäistä harjoittelua. Tätä kautta opiskelijoiden viittomakielen taidot paranevat. Tulokset ovat yleistettävissä koskemaan myös muiden oppilaitosten viittomakielen opiskelijoita.
Työ oli Humanistisen ammattikorkeakoulun tilaama.