Teräaseilla tehdyt henkirikokset : murhan tunnusmerkistön täyttymiseen vaikuttavia seikkoja korkeimman oikeuden ratkaisuiden perusteella
Haarakangas, Keni; Heikkilä, Ville (2021)
Haarakangas, Keni
Heikkilä, Ville
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103093088
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103093088
Tiivistelmä
Henkirikosten määrässä tilastoitiin ennätyssuuri kasvu vuoden 2020 alkupuolella. Näistä henkirikoksista yli puolet tehtiin teräasetta käyttämällä. Henkirikosten määrän tilastollinen kasvu sekä teräaseen käytön yleisyys antoivat aiheen tälle opinnäytetyölle. Tässä opinnäytetyössä pyritään tuomaan esille sellaisia seikkoja, joiden on katsottu vaikuttaneen murhan tunnusmerkistön täyttymiseen teräaseilla tehdyissä henkirikoksissa. Seikkoja pyritään tuomaan esille korkeimman oikeuden ennakkopäätöksistä. Tässä työssä käsiteltävät rikosnimikkeet ovat tappo ja murha. Rajaamalla käsiteltävät henkirikokset tappoon ja murhaan voidaan tehdä rajanvetoa seikoista, joilla on ollut merkitystä arvioitaessa murhan tunnusmerkistön täyttymistä.
Tämä opinnäytetyö on toteutettu oikeustieteellisenä tutkimuksena, päämenetelmänä oikeusdogmaattinen eli lainopillinen tutkimusmenetelmä. Tutkimuksen kohteena ovat korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, joissa ollaan käsitelty teräaseilla tehtyjä henkirikoksia. Ennakkopäätöksistä esille tulleiden seikkojen tulkinta perustuu käytännölliseen lainoppiin. Näiden seikkojen tulkinnan lisäksi tuodaan esiin aikaisempia tulkintoja käsiteltävistä korkeimman oikeuden ennakkopäätöksistä oikeuskirjallisuutta hyödyntäen. Tutkimuksen teoriaosuudessa aineistona toimivat rikosprosessiin sekä käsiteltäviin rikoksiin liittyvä lainsäädäntö, oikeuskirjallisuus sekä lain esityöt.
Tutkimuksen keskeisimpinä tuloksina voidaan pitää johtopäätöksissä esille tuotuja murhan tunnusmerkistön täyttymiseen vaikuttavia seikkoja, joita olivat muun muassa teräaseella tehtyjen lyöntien määrä, uhrin puolustuskyvyttömyys sekä teon ajallinen kesto. Tutkimuksen tuloksia tarkastellessa tulee ottaa huomioon, että esille tuodut seikat eivät välttämättä täytä suoraan tiettyä kvalifiointiperustetta, vaan esimerkiksi erityisen julma tekotapa saattaa koostua monesta julmuutta osoittavasta seikasta. Täten on myös huomioitava, että tapon tulee olla myös kokonaisarvostellen törkeä, jotta sen voidaan katsoa täyttäneen murhan tunnusmerkistö.
Tämä opinnäytetyö on toteutettu oikeustieteellisenä tutkimuksena, päämenetelmänä oikeusdogmaattinen eli lainopillinen tutkimusmenetelmä. Tutkimuksen kohteena ovat korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, joissa ollaan käsitelty teräaseilla tehtyjä henkirikoksia. Ennakkopäätöksistä esille tulleiden seikkojen tulkinta perustuu käytännölliseen lainoppiin. Näiden seikkojen tulkinnan lisäksi tuodaan esiin aikaisempia tulkintoja käsiteltävistä korkeimman oikeuden ennakkopäätöksistä oikeuskirjallisuutta hyödyntäen. Tutkimuksen teoriaosuudessa aineistona toimivat rikosprosessiin sekä käsiteltäviin rikoksiin liittyvä lainsäädäntö, oikeuskirjallisuus sekä lain esityöt.
Tutkimuksen keskeisimpinä tuloksina voidaan pitää johtopäätöksissä esille tuotuja murhan tunnusmerkistön täyttymiseen vaikuttavia seikkoja, joita olivat muun muassa teräaseella tehtyjen lyöntien määrä, uhrin puolustuskyvyttömyys sekä teon ajallinen kesto. Tutkimuksen tuloksia tarkastellessa tulee ottaa huomioon, että esille tuodut seikat eivät välttämättä täytä suoraan tiettyä kvalifiointiperustetta, vaan esimerkiksi erityisen julma tekotapa saattaa koostua monesta julmuutta osoittavasta seikasta. Täten on myös huomioitava, että tapon tulee olla myös kokonaisarvostellen törkeä, jotta sen voidaan katsoa täyttäneen murhan tunnusmerkistö.