Esittävän taiteen ammattilaisten yrittäjyysvalmius
Peippo, Salima (2021)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103243763
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103243763
Tiivistelmä
Esittävän taiteen ammattilaisten työkenttä on pirstaleinen. 2000-luvun aikana taiteilijayrittäjyys on yleistynyt ja mahdollistunut työllistymisen vaihtoehtona. Tähän ovat vaikuttaneet erilaiset työmarkkina- ja yhteiskunnalliset muutokset. Negatiiviset asenteet taiteilijayrittäjyyttä kohtaan ovat asteittain lieventyneet. Paljon haasteita on kuitenkin vielä olemassa, jotta taiteilijayrittäjyys olisi samoissa lähtökohdissa muun yrittäjyyden kanssa. Alaa leimaavat ilmiöt, kuten vastentahtoinen yrittäjyys, näennäisyrittäjyys ja palkaton työ.
Tässä työssä tutkitaan esittävän taiteen ammattilaisten, eli näyttelijöiden, tanssijoiden, sirkustaiteilijoiden ja muusikoiden yrittäjyysvalmiutta. Havaittujen puutteiden syitä pyritään selvittämään kyselytutkimuksen, haastattelujen ja dokumenttianalyysin avulla. Tärkeä osa tutkimusta on alan ammatillisen koulutuksen opetusohjelmien analysointi yrittäjyysopetuksen näkökulmasta. Samaan aikaan, kun työkentällä esiintyy painetta yrittäjäksi ryhtymisestä, siihen ei anneta tarvittavia valmiuksia alan koulutuksessa. Lisäksi nykyinen lainsäädäntö ei tue taiteelle tyypillistä dynaamista työtehtävien vaihtelua ja useita päällekkäisiä rooleja. Nykyinen järjestelmä on taiteen tekijälle jäykkä ja haasteellinen. Keskeisiä esiin tulleita ongelmia ovat koulutuksen ja sitä kautta yrittäjyysosaamisen puutteellisuus, taiteilijayrittäjyyden eriarvoisuus muuhun yrittäjyyteen verrattuna, verotukseen liittyvät ongelmat ja puutteellinen sosiaaliturva.
Paljon positiivisia muutoksia taiteilijoiden tukemiseksi yrittäjyyteen on jo tapahtunut. Aktiivista kehitystyötä on tärkeää tehdä jatkossakin, ja järjestää koulutusta taiteilijoiden yrittäjyysvalmiuden parantamiseksi. Esittävän taiteen ammattilaiset ovat korkeasti koulutettuja ammattilaisia, joiden voimavarat yhteiskunnan hyväksi kannattaisi hyödyntää esteettömästi. Keskeisinä kehittämisehdotuksina tuodaan esille muutoksia alan ammatilliseen koulutukseen, taiteilijoiden tulovirtojen tasapuoliseen huomiointiin ja yleiseen asennemuutokseen taiteilijoiden työn tärkeydestä ja hinnoittelusta.
Tässä työssä tutkitaan esittävän taiteen ammattilaisten, eli näyttelijöiden, tanssijoiden, sirkustaiteilijoiden ja muusikoiden yrittäjyysvalmiutta. Havaittujen puutteiden syitä pyritään selvittämään kyselytutkimuksen, haastattelujen ja dokumenttianalyysin avulla. Tärkeä osa tutkimusta on alan ammatillisen koulutuksen opetusohjelmien analysointi yrittäjyysopetuksen näkökulmasta. Samaan aikaan, kun työkentällä esiintyy painetta yrittäjäksi ryhtymisestä, siihen ei anneta tarvittavia valmiuksia alan koulutuksessa. Lisäksi nykyinen lainsäädäntö ei tue taiteelle tyypillistä dynaamista työtehtävien vaihtelua ja useita päällekkäisiä rooleja. Nykyinen järjestelmä on taiteen tekijälle jäykkä ja haasteellinen. Keskeisiä esiin tulleita ongelmia ovat koulutuksen ja sitä kautta yrittäjyysosaamisen puutteellisuus, taiteilijayrittäjyyden eriarvoisuus muuhun yrittäjyyteen verrattuna, verotukseen liittyvät ongelmat ja puutteellinen sosiaaliturva.
Paljon positiivisia muutoksia taiteilijoiden tukemiseksi yrittäjyyteen on jo tapahtunut. Aktiivista kehitystyötä on tärkeää tehdä jatkossakin, ja järjestää koulutusta taiteilijoiden yrittäjyysvalmiuden parantamiseksi. Esittävän taiteen ammattilaiset ovat korkeasti koulutettuja ammattilaisia, joiden voimavarat yhteiskunnan hyväksi kannattaisi hyödyntää esteettömästi. Keskeisinä kehittämisehdotuksina tuodaan esille muutoksia alan ammatilliseen koulutukseen, taiteilijoiden tulovirtojen tasapuoliseen huomiointiin ja yleiseen asennemuutokseen taiteilijoiden työn tärkeydestä ja hinnoittelusta.