Työturvallisuuden kehittäminen osana perehdytystä kotiin tuotettaviin sosiaali- ja terveyspalveluihin : työn turvalliseen tekemiseen asiakkaan kotona
Weckström, Jonna (2020)
Weckström, Jonna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103253808
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103253808
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni kehitetään työturvallisuuden toteutumisen varmistamista perehdytyksellä. Sosiaali- ja terveysalan työelämän nykyinen suunnanmuutos kohti keikkaluontoisempaa työkulttuuria haastaa alan toimijat panostamaan työturvalliseen perehdytykseen menestyäkseen kilpailussa osaavista työntekijöistä. Sosiaali- ja terveydenhoitoalan kasvaa suurten ikäluokkien ikääntyessä, jolloin myös hoitohenkilöstön ja avustajientarve kasvaa, varsinkin kotiin tuotettavilla palvelualueilla, joissa korostuvat yksintyöskentelyn riskit ja uhkatilanteet asiakkaan luona työskennellessä. Perehdyttämisen ja työhön opastuksen toteutumisesta vastuu on työnantajalla. Työntekijällä on kuitenkin oma vastuunsa ammattitaidosta ja riittävän perehdytyksen saannista, jotta hän voi onnistua työssään tehden sitä turvallisesti.
Perehdyttäminen on lain velvoittamaa toimintaa, joka jakautuu moneen eri osa-alueeseen ja useampaan lakikokonaisuuteen. Tässä laadullisessa tutkimuksen opinnäytetyössäni perehdytystä ja työhön opastusta käsitellään työturvallisuuden kehittämisen näkökulmasta. Työhön opastuksen ja perehdyttämisen erot ja tarve korostuvat, kun yrityksessä on tarve käyttää lyhyihin työsuhteisiin keikkalaisia eikä tällöin ole tarve panostaa laajaan perehdyttämiseen.
Tämän opinnäytetyöni tarkoituksena on selvittää työni tilaajan, Debora Oy:n, pääkaupunkiseudun toimipisteiden perehdytyksen ja työturvallisuuden toteutumisen nykytila ja antaa tilaajalle välineitä kehittää työturvallisuutta perehdyttämisellä. Tietopohjassa selvitetään mitä seikkoja tulee perehdytyksessä huomioida, jotta työturvallisuus voidaan toteuttaa, sekä selvitetään, mikä on työyhteisön merkitys työturvallisuuden mahdollistajana. Tutkimus on toteutettu työntekijöiden kuulemisella kyselyn avulla. Yhteisöllistä ideointimenetelmää SWOT-analyysia hyödynnettiin kehittämistyöhön yhdessä työyhteisöjen kanssa työpajatyöskentelyllä. Asiantuntijahaastattelut tuovat työelämälähtöistä vaikuttavuutta opinnäytetyöhön.
Yrityksen johdon tahtotilasta riippuu perehdytykseen ja työturvallisuuteen panostus, sekä tarjoamalla riittävät taloudelliset resurssit riittävän ja tavoitteellisen perehdyttämisen ja työhön opastuksen toetutumiseen, jolla saadaan kustannustehokkaasti sitoutuneita ja tuottavia työntekijöitä. Kun satunnaisia työvuoroja tekevälle työntekijälle annetaan riittävä työhönopastus työvälineistä ja -menetelmistä sekä työpäivänkulusta, pääsee tekemään työtään tehokkaasti ja tuottavasti ilman turhia epäselvyyksien selvittelyjä ja työturvallisuusriskejä. Työntekijän työmäärän lisääntyessä tulee antaa kattavampi ja täydentävä perehdytys. When, a new employee starts in a new job description they must be introduced to the regulations and safety requirements of the job at hand. It is in the responsibilities of team managers. Upper management will have to produce guidelines which must be met. when employees are considered when making safety policies and regulations, it increases overall happyness on the job and increases profitability of the workers. Company that acknowledges and listens to its employees, will have loyal and skilful a workforce at their disposal. This thesis has been restricted to social and healthcare business at the private sector and limited especially to work safety regulations and their development in cooperation with employees.
Perehdyttäminen on lain velvoittamaa toimintaa, joka jakautuu moneen eri osa-alueeseen ja useampaan lakikokonaisuuteen. Tässä laadullisessa tutkimuksen opinnäytetyössäni perehdytystä ja työhön opastusta käsitellään työturvallisuuden kehittämisen näkökulmasta. Työhön opastuksen ja perehdyttämisen erot ja tarve korostuvat, kun yrityksessä on tarve käyttää lyhyihin työsuhteisiin keikkalaisia eikä tällöin ole tarve panostaa laajaan perehdyttämiseen.
Tämän opinnäytetyöni tarkoituksena on selvittää työni tilaajan, Debora Oy:n, pääkaupunkiseudun toimipisteiden perehdytyksen ja työturvallisuuden toteutumisen nykytila ja antaa tilaajalle välineitä kehittää työturvallisuutta perehdyttämisellä. Tietopohjassa selvitetään mitä seikkoja tulee perehdytyksessä huomioida, jotta työturvallisuus voidaan toteuttaa, sekä selvitetään, mikä on työyhteisön merkitys työturvallisuuden mahdollistajana. Tutkimus on toteutettu työntekijöiden kuulemisella kyselyn avulla. Yhteisöllistä ideointimenetelmää SWOT-analyysia hyödynnettiin kehittämistyöhön yhdessä työyhteisöjen kanssa työpajatyöskentelyllä. Asiantuntijahaastattelut tuovat työelämälähtöistä vaikuttavuutta opinnäytetyöhön.
Yrityksen johdon tahtotilasta riippuu perehdytykseen ja työturvallisuuteen panostus, sekä tarjoamalla riittävät taloudelliset resurssit riittävän ja tavoitteellisen perehdyttämisen ja työhön opastuksen toetutumiseen, jolla saadaan kustannustehokkaasti sitoutuneita ja tuottavia työntekijöitä. Kun satunnaisia työvuoroja tekevälle työntekijälle annetaan riittävä työhönopastus työvälineistä ja -menetelmistä sekä työpäivänkulusta, pääsee tekemään työtään tehokkaasti ja tuottavasti ilman turhia epäselvyyksien selvittelyjä ja työturvallisuusriskejä. Työntekijän työmäärän lisääntyessä tulee antaa kattavampi ja täydentävä perehdytys.