Toivo-orientoitunut ohjaus pitkäaikaistyöttömän työllistymisen polulla
Tasanko, Arto; Arto, Tasanko (2021)
Tasanko, Arto
Arto, Tasanko
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104114588
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104114588
Tiivistelmä
Työttömyys on omiaan aiheuttamaan alemmuuden, häpeän, ahdistuksen ja yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisen tuntemuksia, Suomi on tunnetusti työyhteiskunta. Työttömyyden jatkuessa ja pidentyessä on entistä vaikeampi päästä takaisin työelämään. Monialainen yhteispalvelu (typ) tarjoaa ratkaisuja tällaisessa vaikeassa tilanteessa, mutta sen tekemän työn vaikutusta pitäisi kohottaa, jotta yhä useampi pitkäaikaistyötön ohjautuisi työllistymistä edistävien palvelujen äärelle, koska suora työllistyminen ei yleensä tule kyseeseen heidän kohdallaan.
Tämä kehittämistyö vastaa yllä olevaan tarpeeseen lisätä monialaisen yhteispalvelun asiantuntijoiden tekemän työn vaikutusta asiakastapaamismallia uudistamalla. Tämä uusi malli perustuu toivo-orientoituneelle ohjaukselle sekä työarjen hyville käytännöille.
Opinnäytetyöni tuotti uutta tietoa toivon ja motivaation läheisestä kytkeytymisestä toisiinsa käytännön asiantuntijatyössä. Toivon voima on merkittävä motivaatiotekijä toiminnan ja lopulta toimijuuden syntymisessä. Toivon luomisen ja vahvistamisen tarkoituksena on saada aikaan positiivinen särö asiakkaan mielessä. Tämän vaikutuksen avulla pyritään rikkomaan aiempien tapaamisten kehys ja saamaan aikaan motivaatiota, toimintaa ja lopulta toimijuutta.
Toivoon liittyy aina tavoitteita ja päämääriä. Olennaista on se, että niiden täytyy olla asiakkaan omia (mielekkäitä) tavoitteita, ei asiantuntijan. Toivo on henkilökohtainen asia ja sen syntysijat ilmenevät dialogista ja asiakkaan kertomuksista sekä tarinoista. Jotta tälle avautumisen tasolle päästään, pitää ensin syntyä luottamuksen ilmapiiri. Tämä perustuu puolestaan empaattiselle lähestymistavalle, jossa kuuntelu on asiantuntijan keskeisin työkalu. Toivotyöskentely ei ole toivon tuputtamista ja tsempeillä reipastelua, vaan yksilöllisten ratkaisujen, mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen hakemista yhteistyössä asiakkaan kanssa.
Asiantuntijatyössä ylhäältä päin sanellut työtapojen ja käytäntöjen muutokset eivät onnistu, joten uuden mallin jalkautuksessa asiantuntijoita pitää lähestyä avoimen yhteisen työskentelyn kautta. Uskon, että erityisesti etätyössä tapaamismallin uudistaminen ja tavoitteiden kirkastaminen auttavat kaikkia työyhteisön jäseniä edistämään omaa työtään.
Työni tilaaja on Stadin ammatti- ja aikuisopisto, joka on osa Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa. Helsinki Suomen suurimpana työnantajana tarjoaa laajan toimintaympäristön ja avaria näkymiä työni hyödyntämiselle. Valtakunnallisen työllisyyden kuntakokeilun puitteissa löytyy myös jatkohyödyntämismahdollisuuksia pitkäksi aikaa, sillä lähes kaikki Suomen suurimmat kunnat ovat siinä mukana.
Tämä kehittämistyö vastaa yllä olevaan tarpeeseen lisätä monialaisen yhteispalvelun asiantuntijoiden tekemän työn vaikutusta asiakastapaamismallia uudistamalla. Tämä uusi malli perustuu toivo-orientoituneelle ohjaukselle sekä työarjen hyville käytännöille.
Opinnäytetyöni tuotti uutta tietoa toivon ja motivaation läheisestä kytkeytymisestä toisiinsa käytännön asiantuntijatyössä. Toivon voima on merkittävä motivaatiotekijä toiminnan ja lopulta toimijuuden syntymisessä. Toivon luomisen ja vahvistamisen tarkoituksena on saada aikaan positiivinen särö asiakkaan mielessä. Tämän vaikutuksen avulla pyritään rikkomaan aiempien tapaamisten kehys ja saamaan aikaan motivaatiota, toimintaa ja lopulta toimijuutta.
Toivoon liittyy aina tavoitteita ja päämääriä. Olennaista on se, että niiden täytyy olla asiakkaan omia (mielekkäitä) tavoitteita, ei asiantuntijan. Toivo on henkilökohtainen asia ja sen syntysijat ilmenevät dialogista ja asiakkaan kertomuksista sekä tarinoista. Jotta tälle avautumisen tasolle päästään, pitää ensin syntyä luottamuksen ilmapiiri. Tämä perustuu puolestaan empaattiselle lähestymistavalle, jossa kuuntelu on asiantuntijan keskeisin työkalu. Toivotyöskentely ei ole toivon tuputtamista ja tsempeillä reipastelua, vaan yksilöllisten ratkaisujen, mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen hakemista yhteistyössä asiakkaan kanssa.
Asiantuntijatyössä ylhäältä päin sanellut työtapojen ja käytäntöjen muutokset eivät onnistu, joten uuden mallin jalkautuksessa asiantuntijoita pitää lähestyä avoimen yhteisen työskentelyn kautta. Uskon, että erityisesti etätyössä tapaamismallin uudistaminen ja tavoitteiden kirkastaminen auttavat kaikkia työyhteisön jäseniä edistämään omaa työtään.
Työni tilaaja on Stadin ammatti- ja aikuisopisto, joka on osa Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa. Helsinki Suomen suurimpana työnantajana tarjoaa laajan toimintaympäristön ja avaria näkymiä työni hyödyntämiselle. Valtakunnallisen työllisyyden kuntakokeilun puitteissa löytyy myös jatkohyödyntämismahdollisuuksia pitkäksi aikaa, sillä lähes kaikki Suomen suurimmat kunnat ovat siinä mukana.