Orkesterin äänenjohtajien tiiminvetäjän- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen: Jyväskylä Sinfonia työkulttuurin muutoksen kokeilijana
Lujala, Petra (2021)
Lujala, Petra
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105107909
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105107909
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö kartoittaa ja käsittelee orkesterin äänenjohtajien esihenkilö- ja vuorovaikutustaitoja ja niiden kehittämistä. Orkesterin äänenjohtajat ovat soitinryhmänsä johtavia soittajia. Heillä ei ole kuitenkaan virallista esihenkilön asemaa. Siksi tarkoitan esihenkilötaidoilla tässä työssä tiiminjohtaja- tai tiiminvetäjäntaitoja. Äänenjohtajat valitaan orkesteriin, kuten muutkin soittajat, koesoiton kautta. Nykymuotoisessa koesoitossa painotetaan musiikillista pätevyyttä. Esihenkilö- ja vuorovaikutustaitojen hallintaa ei ole yleisesti käytetty valintakriteerinä. Tämän kehittämistyön tarkoituksena on pohtia, tulisiko esihenkilö- ja vuorovaikutustaitoja nostaa keskeisemmäksi osaksi äänenjohtajien työkuvaa.
Äänenjohtajat toimivat monella tapaa esimerkkinä ja johtohahmoina muille soittajille. Olisikin erityisen tärkeää tarjota heille tulevaisuudessa parasta mahdollista koulutusta vuorovaikutus- ja tiiminvetäjän taitoihin. Orkesterit ovat monikulttuurisia työyhteisöjä, joissa tarvitaan kielitaidon lisäksi monipuolisia sosiaalisia taitoja. Kuitenkin juuri näillä taitavimmilla muusikoilla, joita äänenjohtajiksi mielitään, on takanaan vuosien mittainen yksinään harjoitustilassa vietetty oman instrumentin harjoittelujakso.
Opinnäytetyöni on laadullinen toimintatutkimus, joka pohjautuu monipuolisen kirjallisuuden lisäksi äänenjohtajille tehtyyn kyselyyn sekä heidän kanssaan läheisesti työskentelevien ihmisten haastatteluihin. Haastattelujen avulla kuvasin sen, miten äänenjohtajien toimenkuva nähdään työyhteisössä, ovatko näkemykset samansuuntaisia ja tukevatko ne äänenjohtajien omia näkemyksiä ja ajatuksia työnkuvasta. Taustatietoa koulutuksesta etsiessäni tein puhelimitse ja sähköpostitse kyselykierroksen myös maamme ammattikorkeakouluihin. Opinnäytetyön yhtenä tiedonhankintamenetelmänä oli työpajan havainnointi syksyn 2020 aikana.
Työ tuo esille äänenjohtajien koulutustaustaa ja ajatuksia täydennyskoulutuksen tarpeellisuudesta esihenkilö- ja vuorovaikutustaitojen osalta, mutta myös sen mitä työyhteisön muut jäsenet toivovat hyvältä äänenjohtajalta. Tulokset tarjoavat mahdollisuuden kirkastaa äänenjohtajien työnkuvaa sekä auttaa orkesteria suunnittelemaan uusien muusikoiden rekrytointi ja työhön perehdytys kattavammaksi. Työnantajan tulisi selkeämmin ilmoittaa työtehtävä jo työntekijän rekrytointivaiheessa sekä järjestää etenkin uusille äänenjohtajille intensiivisempi perehdytys koskien niin orkesteriorganisaation kuin myös kaupunkiorganisaation toimintaa.
Äänenjohtajat toimivat monella tapaa esimerkkinä ja johtohahmoina muille soittajille. Olisikin erityisen tärkeää tarjota heille tulevaisuudessa parasta mahdollista koulutusta vuorovaikutus- ja tiiminvetäjän taitoihin. Orkesterit ovat monikulttuurisia työyhteisöjä, joissa tarvitaan kielitaidon lisäksi monipuolisia sosiaalisia taitoja. Kuitenkin juuri näillä taitavimmilla muusikoilla, joita äänenjohtajiksi mielitään, on takanaan vuosien mittainen yksinään harjoitustilassa vietetty oman instrumentin harjoittelujakso.
Opinnäytetyöni on laadullinen toimintatutkimus, joka pohjautuu monipuolisen kirjallisuuden lisäksi äänenjohtajille tehtyyn kyselyyn sekä heidän kanssaan läheisesti työskentelevien ihmisten haastatteluihin. Haastattelujen avulla kuvasin sen, miten äänenjohtajien toimenkuva nähdään työyhteisössä, ovatko näkemykset samansuuntaisia ja tukevatko ne äänenjohtajien omia näkemyksiä ja ajatuksia työnkuvasta. Taustatietoa koulutuksesta etsiessäni tein puhelimitse ja sähköpostitse kyselykierroksen myös maamme ammattikorkeakouluihin. Opinnäytetyön yhtenä tiedonhankintamenetelmänä oli työpajan havainnointi syksyn 2020 aikana.
Työ tuo esille äänenjohtajien koulutustaustaa ja ajatuksia täydennyskoulutuksen tarpeellisuudesta esihenkilö- ja vuorovaikutustaitojen osalta, mutta myös sen mitä työyhteisön muut jäsenet toivovat hyvältä äänenjohtajalta. Tulokset tarjoavat mahdollisuuden kirkastaa äänenjohtajien työnkuvaa sekä auttaa orkesteria suunnittelemaan uusien muusikoiden rekrytointi ja työhön perehdytys kattavammaksi. Työnantajan tulisi selkeämmin ilmoittaa työtehtävä jo työntekijän rekrytointivaiheessa sekä järjestää etenkin uusille äänenjohtajille intensiivisempi perehdytys koskien niin orkesteriorganisaation kuin myös kaupunkiorganisaation toimintaa.