Pienelle kielelle tunnettuutta. Suomalaisen viittomakielen tulkkaus television viranomaislähetyksissä korona-aikana
Rönnberg, Marja (2021)
Rönnberg, Marja
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105118365
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105118365
Tiivistelmä
Korona-aikana keväällä 2020 organisoitiin valtioneuvoston kanslian toimesta television viranomaislähteyksiin suomalaisen viittomakielen tulkkaus. Tulkkauksesta vastasi Viittomakielen Osuuskunta Vian tv -tulkkaustiimi.
Opinnäytetyöni tavoitteena oli tuottaa oikeusministeriölle tietoa viittomakielisten mielipiteistä korona-ajan tulkatuista television viranomaislähetyksistä ja vaikuttaa oikeusministeriön toimintaan heidän kehittäessään viittomakielisen kieli- ja kulttuurivähemmistön kielellisen saavutettavuuden ja tasa-arvon toteutumista tulevaisuudessa. Teemaa tutkittiin kartoittamalla viittomakielisten mielipiteitä viestinnän saavutettavuudesta, tiedonhakukanavia koronasta sekä tulevaisuuden toiveita viittomakielelle tulkattuun televisioviestintään.
Työssä käytettiin laadullisia puolistrukturoituja teemallisia yksilö -ja ryhmähaastatteluja ja Webropol -kyselyä. Asiantuntijahaastattelu saatiin EUD:n puheenjohtaja, Kuurojen liiton toiminnanjohtaja Markku Jokiselta. Hänen haastattelussaan selvitettiin erityisesti saavutettavuuden ja kohtuullisen mukautuksen suhdetta käsiteltävään aiheeseen. Vastauksia saatiin yhteensä 50 henkilöltä.
Tulosten mukaan television suomalaiselle viittomakielelle tulkattuihin viranomaislähetyksiin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Kritiikkiä annettiin liian pienestä tulkkiruudusta, nopeasta tulkkausvauhdista ja suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkauksen puuttumisesta lähetyksistä. Verkkolehtien, television ja sosiaalisen median kautta saatiin eniten tietoa koronasta. Uusia, koronaan liittyviä viittomia selvitettiin ystäviltä ja perhepiiristä sosiaalisen median kanavien lisäksi.
Viittomakielisten mukaan television viittomakielelle tulkatuista viranomaislähetyksistä saatiin tunne samanarvoisuudesta valtaväestön kanssa. Tulevaisuuden toiveina oli saada aina kaikki viranomaisviestinnät tulkattuina suomalaiselle ja suomenruotsalaiselle viittomakielelle sekä lisää tulkattuja television lähetyksiä. Tiedotuksien maksimaalisen saavutettavuuden mahdollistamiseksi toivottiin lisää äidinkieleltään viittomakielisiä tulkkeja television tulkattuihin lähetyksiin.
Opinnäytetyöni tavoitteena oli tuottaa oikeusministeriölle tietoa viittomakielisten mielipiteistä korona-ajan tulkatuista television viranomaislähetyksistä ja vaikuttaa oikeusministeriön toimintaan heidän kehittäessään viittomakielisen kieli- ja kulttuurivähemmistön kielellisen saavutettavuuden ja tasa-arvon toteutumista tulevaisuudessa. Teemaa tutkittiin kartoittamalla viittomakielisten mielipiteitä viestinnän saavutettavuudesta, tiedonhakukanavia koronasta sekä tulevaisuuden toiveita viittomakielelle tulkattuun televisioviestintään.
Työssä käytettiin laadullisia puolistrukturoituja teemallisia yksilö -ja ryhmähaastatteluja ja Webropol -kyselyä. Asiantuntijahaastattelu saatiin EUD:n puheenjohtaja, Kuurojen liiton toiminnanjohtaja Markku Jokiselta. Hänen haastattelussaan selvitettiin erityisesti saavutettavuuden ja kohtuullisen mukautuksen suhdetta käsiteltävään aiheeseen. Vastauksia saatiin yhteensä 50 henkilöltä.
Tulosten mukaan television suomalaiselle viittomakielelle tulkattuihin viranomaislähetyksiin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Kritiikkiä annettiin liian pienestä tulkkiruudusta, nopeasta tulkkausvauhdista ja suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkauksen puuttumisesta lähetyksistä. Verkkolehtien, television ja sosiaalisen median kautta saatiin eniten tietoa koronasta. Uusia, koronaan liittyviä viittomia selvitettiin ystäviltä ja perhepiiristä sosiaalisen median kanavien lisäksi.
Viittomakielisten mukaan television viittomakielelle tulkatuista viranomaislähetyksistä saatiin tunne samanarvoisuudesta valtaväestön kanssa. Tulevaisuuden toiveina oli saada aina kaikki viranomaisviestinnät tulkattuina suomalaiselle ja suomenruotsalaiselle viittomakielelle sekä lisää tulkattuja television lähetyksiä. Tiedotuksien maksimaalisen saavutettavuuden mahdollistamiseksi toivottiin lisää äidinkieleltään viittomakielisiä tulkkeja television tulkattuihin lähetyksiin.