Nuorisotyön kriisivalmius - miksi nuorisotoimet eivät varaudu kriisiin : Laadullinen tutkimus kolmen kunnan nuorisotoimen tilanteesta

Abstract

Kriisityö nuorisotyössä on tullut ajankohtaiseksi Jokelan ja Kauhajoen ampumistapausten jälkeen. Tämä opinnäytetyö käsittelee syitä miksi nuorisotoimet eivät ole varautuneet kriisitilanteisiin erillisillä kriisisuunnitelmilla. Opinnäytetyön pohjalla on Nuorisotyön kriisivalmius 2010 -kysely, josta ilmeni, että suurin osa Suomen nuorisotoimista ei ole varautunut kriisisuunnitelmilla. Opinnäytetyössä selvitetään syitä sille, miksi nuorisotoimet eivät ole varautuneet, mikä olisi hyvä tapa varautua kriiseihin ja keiden kanssa nuorisotoimi voisi kunnassa tehdä yhteistyötä kriisisuunnitelmaa tehdessä.

Nuorisotyön ei lain mukaan tarvitse tällä hetkellä varautua kriisitilanteisiin. Kouluilla kriisisuunnitelma on pakollinen. Nuorisotyötä ei nähdä varteenotettavana kumppanina kunnan kriisityössä, vaikka Jokela ja Kauhajoki osoittivat nuorisotyöntekijöiden roolin akuutissa kriisityössä tärkeäksi. Opinnäytetyössä ilmenee, että kriisiin varautumista pidetään hyvin tärkeänä nuorisotoimissa. Nuorisotyöntekijöiden ammattitaitoa ja elävää kontaktia nuoriin pidettiin tärkeänä akuuteissa kriisitilanteissa. Ei kuitenkaan osattu sanoa mitään yksittäisiä syitä sille, miksi yllättäviin tilanteisiin ei ole kriisisuunnitelmalla varauduttu. Yhdeksi näkökulmaksi nousi nuorisotyön luonne, jossa yllättävien tilanteiden hoitaminen on osa ammattitaitoa. Yhteistyö koulujen kriisisuunnitelmien kanssa nähtiin oleelliseksi. Myös yhteydet sivistystoimen valmiussuunnitelmaan sekä kunnan kriisiryhmään koettiin tärkeiksi. Nuorisotoimella olisi oltava oma kriisisuunnitelma, mutta sen pitää kommunikoida kunnan muiden suunnitelmien kanssa, jotta kriisitilanteessa kaikilla olisi tieto eri toimijoista ja niiden tehtävistä.

Opinnäytetyö on toteutettu laadullisena tutkimuksena haastattelemalla kolmen kunnan nuorisotoimea sekä tutustuen näistä yhteen kuntaan hieman tarkemmin haastatellen myös hallintopäällikköä sekä psykologia. Haastattelut tehtiin teemahaastatteluina. Opinnäytetyö osoittaa nuorisotoimen tärkeyden kriisitilanteessa ja kriisivalmiuden oleellisuuden. Oleellisinta kuitenkin on, että nuorisotyö pitää ottaa yhdeksi tärkeäksi toimijaksi kunnan kriisityössä ja tämän pitää näkyä laeissa tai asetuksissa. Tämä opinnäytetyö on koonnut yhteen nuorisotoimen kriisivalmiutta estäviä ja mahdollistavia tekijöitä. Tutkimustuloksia voi hyödyntää esimerkiksi alan opetuksessa ja nuorisotoimissa perusteluna kriisisuunnitelmien tekoon.

The role of youth work and youth services in responding to acute crises has become topical in the wake of the school shootings in Jokela and Kauhajoki. The “Crisis Preparedness in Youth Services 2010” survey commissioned by The Association of Finnish Local and Re-gional Authorities found that a majority of youth service departments in Finland do not have a crisis management plan in place. In this thesis I shall discuss crisis work in the context of youth work, and particularly the current lack of crisis management plans in youth services. I shall outline possible forms of action and explore useful ways of collaboration with other agencies that youth services could employ in preparing their crisis management plans.

At present, legislation does not require youth services to have a crisis management plan. For schools, having a crisis management plan is mandatory. Youth work is not regarded as a legitimate partner in crisis work even though the cases of Jokela and Kauhajoki have shown that youth workers play a significant role in carrying out acute crisis work. Youth service workers consider crisis preparedness to be very important in their work, and their profession-al expertise and daily interaction with the youth are seen as significant assets in responding to acute crisis situations. However, no specific reasons can be identified why actual crisis management plans have not been produced and adopted by youth services. One explanatory viewpoint is the very nature of youth work which in itself assumes that dealing with unexpected situations is an integral part of youth workers’ professionalism. Working in line with local schools’ crisis management plans is perceived central, as is collaboration with educa-tion departments and crisis management teams and their contingency plans. While youth services should have their own crisis management plans, these should be formed in close co-operation and interaction with other contingency plans so that information about responders and their responsibilities in the event of a crisis is readily available for everyone.

This thesis is based on data from qualitative research. Thematic interviews were carried out with representatives from three different municipal youth service departments. Additionally, one psychologist and the director of administrative services were interviewed from one of these municipalities. This paper will demonstrate the importance of the role of youth services in responding to crisis situations and the significance of crisis preparedness in youth services. Essentially, youth workers must be included as one of the primary professional groups in crisis work at local authority level, and this must be supported by legislation. This paper compiles and presents factors that enable and advance crisis preparedness in youth work. Research findings may be utilised for example in youth worker training and as evidence for decision-making in developing crisis management plans for youth services.