Tulkataanko vai suapiko tulukata? : Murteiden käyttö suomen kielelle tulkkauksessa
Järvelä, Sami; Kurttila, Johanna (2021)
Järvelä, Sami
Kurttila, Johanna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105148678
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105148678
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten viittomakielen tulkit ympäri Suomea käyttävät murteita suomen kielelle tulkkauksessa ja miten he itse suhtautuvat murteisiin. Halusimme tutkia, miten murteita käytetään tulkkauksen aikana erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa ja onko niiden käyttö yleistä ja hyväksyttävää. Tämän opinnäytetyön kohderyhmä ovat tulkit, jotka työskentelevät oman murrealueensa ulkopuolella. Tietoperustamme käsittelee joitakin suomen kielen eri kielimuotoja ja kieli-identiteettiä. Käsittelemme työssämme myös kielen tilannesidonnaisuutta ja tulkkauksen teoriaa. Työmme tilaajana toimi Kieliasiantuntijat ry.
Keräsimme tutkimusaineiston kyselylomakkeen ja ryhmähaastattelun avulla. Kyselyn toteutimme Webropol -ohjelmalla. Kysely jaettiin Kieliasiantuntijat ry:n jäsenviestin kautta sekä sosiaalisessa mediassa. Puolistruktuoitu ryhmähaastattelu toteutettiin etäyhteyksiä hyödyntäen. Kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 23 tulkkia, heistä neljä osallistui haastatteluun.
Tutkimustuloksista selvisi, että murteiden käyttö suomen kielelle tulkkauksessa erilaisissa viesintä- ja vuorovaikutustilanteissa on tilannesidonnaista. Tutkimuksen mukaan tulkit suhtautuvat murteiden käyttöön tulkkauksessa positiivisesti. Vastaajat jakautuivat kolmeen ryhmään; niihin, jotka eivät käytä murteellista ilmaisua työssä lainkaan, niihin, jotka käyttävät murteellista ilmaisua päivittäin tilanteesta riippumatta. Viimeinen ryhmä käyttää murteita tulkkauksen aikana tilanteen niin salliessa. Tällaisia tilanteita olivat esimerkiksi erilaiset vapaa-aikaan sidoksissa olevat vuorovaikutustilanteet. Vastaajista suurin osa kuului tähän viimeiseen ryhmään. Kielen käytön vaikutuksesta identiteettiin pystyimme jaottelemaan vastaajat kahteen kategoriaan. Niihin, jotka kokivat muutoksen luonnollisena osana heitä ja heihin, jotka kokivat tunnemurteen menetyksen harmillisena.
Opinnäytetyön tuloksista on hyötyä sekä tulkkikoulutuksessa, että kentällä työskenteleville tulkeille. Työn tilaaja Kieliasiantuntijat ry voi välittää tietoa ja tutkimuksesta saatuja tuloksia uuden tiedon ja näkökulmien esiin nostamiseksi. Työn tavoitteena on herättää keskustelua kielenkäytön variaatioista erilaisissa tulkatuissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa.
Keräsimme tutkimusaineiston kyselylomakkeen ja ryhmähaastattelun avulla. Kyselyn toteutimme Webropol -ohjelmalla. Kysely jaettiin Kieliasiantuntijat ry:n jäsenviestin kautta sekä sosiaalisessa mediassa. Puolistruktuoitu ryhmähaastattelu toteutettiin etäyhteyksiä hyödyntäen. Kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 23 tulkkia, heistä neljä osallistui haastatteluun.
Tutkimustuloksista selvisi, että murteiden käyttö suomen kielelle tulkkauksessa erilaisissa viesintä- ja vuorovaikutustilanteissa on tilannesidonnaista. Tutkimuksen mukaan tulkit suhtautuvat murteiden käyttöön tulkkauksessa positiivisesti. Vastaajat jakautuivat kolmeen ryhmään; niihin, jotka eivät käytä murteellista ilmaisua työssä lainkaan, niihin, jotka käyttävät murteellista ilmaisua päivittäin tilanteesta riippumatta. Viimeinen ryhmä käyttää murteita tulkkauksen aikana tilanteen niin salliessa. Tällaisia tilanteita olivat esimerkiksi erilaiset vapaa-aikaan sidoksissa olevat vuorovaikutustilanteet. Vastaajista suurin osa kuului tähän viimeiseen ryhmään. Kielen käytön vaikutuksesta identiteettiin pystyimme jaottelemaan vastaajat kahteen kategoriaan. Niihin, jotka kokivat muutoksen luonnollisena osana heitä ja heihin, jotka kokivat tunnemurteen menetyksen harmillisena.
Opinnäytetyön tuloksista on hyötyä sekä tulkkikoulutuksessa, että kentällä työskenteleville tulkeille. Työn tilaaja Kieliasiantuntijat ry voi välittää tietoa ja tutkimuksesta saatuja tuloksia uuden tiedon ja näkökulmien esiin nostamiseksi. Työn tavoitteena on herättää keskustelua kielenkäytön variaatioista erilaisissa tulkatuissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa.
