Korona sähköisti liittokoulutuksen - Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n koulutusprosessi ja näkemyksiä koulutuksesta

Abstract

Koronapandemia saapui Suomeen maaliskuussa 2020, ja se sähköisti Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n, tämän opinnäytetyön tilaajan, koulutustoiminnan nopeasti. Lähitilaisuuksien sijasta koulutuksia alettiin järjestämään sähköisesti, jotta koronatartunnoilta vältyttäisiin. Uudenlainen tapa ryhtyä järjestämään koulutuksia ja tilaisuuksia oli oppimisen paikka sekä liitolle että sen jäsenille.

Muutos aiheutti sen, että liiton koulutustoimintaa haluttiin tarkastella perusteellisemmin. Haluttiin selvittää jäsenten mielipiteitä ja näkemyksiä koulutustoiminnasta, millaisilla tavoilla ja koulutusmenetelmillä he haluavat koulutusta ja mistä aiheista he haluavat jatkossa koulutuksia. Näitä asioita lähdettiin selvittämään tutkimuksellisen kehittämistehtävän avulla, jonka tärkein tavoite oli löytää kehittämiskohteita koulutustoiminnasta, jotta koulutuksen kehittäminen saadaan alulle.

Prosessiajattelu ja osaamisen kehittäminen muodostavat opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen. Ennen kehittämistyön aloittamista koulutustoiminnasta muodostettiin käsitys laatimalla siitä prosessikuvaus. Koulutusprosessin osoitettiin muodostuvan viidestä eri vaiheesta, jotka ovat valmistelu, ilmoittautuminen, vahvistus, toteutus ja jälkitoimet. Koulutusprosessin tarkoituksena on tuottaa laadukasta ja ajankohtaista koulutusta jäsenille eli kehittää jäsenten osaamista. Myös tilaajan tavoitteena on jäsenten osaamisen kehittäminen koulutusprosessin avulla tarjoamalla tarkoituksenmukaista ja vaikuttavaa koulutusta.

Aineistonkeruumenetelminä käytettiin laadullista ja määrällistä menetelmää. Laadullisen tutkimuksen menetelmänä oli liiton neljän asiantuntijan haastattelut ja määrällisen tutkimuksen menetelmänä jäsenille tehty kyselytutkimus. Haastattelujen ja jäsenkyselyn avulla saatiin tulokseksi jäsenten ja asiantuntijoiden näkemyksiä koulutustoiminnasta ja ehdotuksia kehittämiskohteiksi. Työn tuotoksena syntyi myös koulutusprosessin kuvaus ja yhteenveto kehittämiskohteista. Koulutusprosessin kuvauksen avulla koulutustoiminta voidaan esittää konkreettisemmin ja kuvausta voidaan hyödyntää kehittämistyössä ja uuden henkilön perehdyttämisessä.

Haastattelujen perusteella kehittämiskohteiksi suositellaan toimenpiteitä kouluttajan jaksamisen parantamiseksi, koulutussisältöjen muutosvalmiuden kehittämistä, sopivien työkalujen hankkimista käytettäväksi sähköisissä tilaisuuksissa ja pohdintaa koordinaation kehittämisestä ja mahdollisuuksista ulottaa strategia selkeämmin koulutukseen. Kyselyn tulosten perusteella kehittämiskohteita ovat jäsenen osallistumispäätöksen aikaansaamisen edistäminen, sähköisten ja lähitilaisuuksien kehittäminen sekä työnantajasuhteiden parantaminen.