Perehdytys nuorisotyöhön ja ammattietiikkaan: Rajamäen nuorisotilan perehdytyksen kehittäminen
Norring, Katriina (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105189224
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105189224
Tiivistelmä
Opinnäytetyö sai alkunsa nuorisotilalla tunnistetusta tarpeesta kehittää perehdytysprosessia rakenteellisesti ja suunnitelmallisesti. Perehdyttäminen tulee jatkossa koskettamaan uusien työntekijöiden ja sijaisten lisäksi myös harjoittelijoita, jotka tulevat nuorisotilalle töihin tai harjoitteluun. Toiminnallisessa opinnäytetyössä käsitelin yleisesti perehdyttämistä, sekä nuorisotyön ammattieettistä ohjeistusta. Opinnäytetyöni oli toiminnallinen opinnäytetyö.
Työn empiirisessä osuudessa kävin läpi nuorisotilan perehdyttämisen nykytilannetta, sekä yleisellä tasolla Nurmijärven kunnan perehdyttämisprosessia. Tutkimusmenetelminä käytin haastatteluja sekä benchmarking-menetelmää. Teorialla ja tutkimusmenetelmillä saaduilla tiedoilla toin esille perehdyttämisprosessin kehittämisen tarpeellisuus eri näkökulmien kautta. Tutkimusmenetelmillä toin esille kehittämiskohteita Rajamäen nuorisotilan perehdyttämisprosessiin.
Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää perehdytystä työntekijälle ja se on työntekijän oikeus. Perehdyttäminen on organisaatioon, työhön, työympäristöön ja työyhteisöön opastamista. Perehdyttämisessä tulisi huomioida myös nuorisotyön ammattieettinen ohjeistus ja sen näkökulma erilaisissa tilanteissa.
Perehdyttäminen etenee prosessimaisesti ja hyvin tehty perehdytys on selkeä kokonaisuus. Perehdyttäminen ei ole yksisuuntainen tie, vaan se tulee nähdä vastavuoroisena oppimisena niin työyhteisön, esimiehen kuin uuden työntekijän näkökulmasta.
Perehdytyskansiossa on käsitelty kaikki nuorisotilaan liittyvät toiminnot ja työtehtävät. Kansion tarkoituksena on, että perehdytettävä oppii työtehtävänsä ja pääsee sujuvasti mukaan työntekoon. Perehdytyskansio toimii myös muistilistana perehdyttäjälle. Kansio on saatavilla paperisena kansiona, sekä nuorisotilan tietokoneella.
Työn empiirisessä osuudessa kävin läpi nuorisotilan perehdyttämisen nykytilannetta, sekä yleisellä tasolla Nurmijärven kunnan perehdyttämisprosessia. Tutkimusmenetelminä käytin haastatteluja sekä benchmarking-menetelmää. Teorialla ja tutkimusmenetelmillä saaduilla tiedoilla toin esille perehdyttämisprosessin kehittämisen tarpeellisuus eri näkökulmien kautta. Tutkimusmenetelmillä toin esille kehittämiskohteita Rajamäen nuorisotilan perehdyttämisprosessiin.
Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää perehdytystä työntekijälle ja se on työntekijän oikeus. Perehdyttäminen on organisaatioon, työhön, työympäristöön ja työyhteisöön opastamista. Perehdyttämisessä tulisi huomioida myös nuorisotyön ammattieettinen ohjeistus ja sen näkökulma erilaisissa tilanteissa.
Perehdyttäminen etenee prosessimaisesti ja hyvin tehty perehdytys on selkeä kokonaisuus. Perehdyttäminen ei ole yksisuuntainen tie, vaan se tulee nähdä vastavuoroisena oppimisena niin työyhteisön, esimiehen kuin uuden työntekijän näkökulmasta.
Perehdytyskansiossa on käsitelty kaikki nuorisotilaan liittyvät toiminnot ja työtehtävät. Kansion tarkoituksena on, että perehdytettävä oppii työtehtävänsä ja pääsee sujuvasti mukaan työntekoon. Perehdytyskansio toimii myös muistilistana perehdyttäjälle. Kansio on saatavilla paperisena kansiona, sekä nuorisotilan tietokoneella.