Arjen kansalaistaitojen osaamismerkit aikuisten maahanmuuttajien lukutaitokoulutuksessa: Osaamismerkit osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen välineenä.

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksessa myönnettäviä Arjen kansalaistaitojen osaamismerkkejä. Osaamismerkkiperheeseen kuuluu viisi osaamismerkkiä: osallistuva oppija, osaava oppija, paikallistuntija, kulttuurintuntija ja arjen kansalaistaitaja. Osaamismerkkejä myönnetään vapaan sivistystyön koulutuksissa. Niitä on myönnetty vuosina 2018–2020 kansanopistojen ja opintokeskusten järjestämissä koulutuksissa eri puolilla Suomea.

Osaamismerkit ovat yksi tapa tunnustaa ja tunnistaa erityisesti non- ja informaalissa oppimisessa syntyvää osaamista, mutta niitä voidaan käyttää myös formaalissa koulutuksessa. Aikuisten maahanmuuttajien lukutaitokoulutuksessa luku- ja kirjoitustaidon osaamisesta annetaan koulutuksen lopussa virallinen todistus. Osaamismerkeillä tehdään näkyväksi koulutuksen aikana kertyvää muuta osaamista.

Teoreettisena viitekehyksenä opinnäytetyössä on käytetty vapaan sivistystyön, toiminnallisen lukutaitokoulutuksen, osaamisen tunnustamisen ja tunnistamisen sekä osaamismerkkien käsitteistöä. Opinnäytetyössä pohditaan Arjen kansalaistaitojen osaamismerkkien käytettävyyttä aikuisten maahanmuuttajien lukutaitokoulutuksessa. Keskeisimmät tutkimuskysymykset ovat: tukevatko osaamismerkit lukutaitokoulutusta, mitkä ovat onnistumiset ja haasteet osaamismerkkien käytössä ja kuinka paljon osaamismerkkejä on myönnetty. Lähdekirjallisuuden lisäksi merkittävänä aineistonhankintamenetelmänä olivat lukutaitokoulutusten opettajien ja kansanopistojen ja opintokeskusten asiantuntijoiden haastattelut.

Tutkimustulosten perusteella voi sanoa, että Arjen kansalaistaitojen osaamismerkit on hyvin suunniteltu kokonaisuus, ja niiden osaamissisällöt tukevat lukutaitokoulutusta ja sen käytännön suunnittelua. Merkkien käytettävyydessä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen välineenä on kuitenkin haasteita. Opettajien näkemyksen mukaan opiskelijat eivät aina ymmärrä mistä merkeissä on kyse. Merkeistä suurin osa on myönnetty paperisina todistuksina, sillä koulutukseen osallistuvilla maahanmuuttajilla on puutteita digitaalisessa osaamisessa. Opettajat ja asiantuntijat näkivät kuitenkin osaamismerkeissä yleisesti oleva potentiaalia, vaikka lukutaitokoulutukseen suunnitellut merkit eivät toimineetkaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistehtävä. Opinnäytetyön lopussa pohditaan näiden osaamismerkkien kehittämistä sekä yleisemmin osaamisen tunnustamista ja tunnistamista sekä osaamismerkkien potentiaalia. Opinnäytetyön tuloksia on mahdollisuus hyödyntää erilaisten osaamisismerkkien suunnittelussa.

The thesis deals with the educational badges of everyday civic skills awarded in the education of adult immigrants' literacy education. This educational badge family includes five educational badges: a participating learner, a competent learner, a local expert, a cultural expert and an everyday civic expert. Educational badges are awarded in liberal adult education. They have been awarded between 2018–2020 in education that took place in folk high schools and learning centers in various parts of Finland.

Educational badges are one of the ways to validate learning especially from nonformal learning and informal learning, but it can also be used in formal education. At the end of their literacy education, the immigrants receive a certification confirming their proficiency in reading and writing. Educational badges also include notifications of other skills they have accumulated during their education.

Theoritical framework of this thesis uses concepts from liberal adult education, practical literacy education, validation and educational badges. This thesis contemplates the usability of educational badges in literacy education of adult immigrants. The main questions this thesis answers are: do educational badges support literacy education, what are the successes and difficulties in the use of educational badges and how many educational badges have been awarded. In addition of the written source material, the other major source material were the interviews conducted to literacy teachers and experts from folk high schools and learning centers.

Results of the research of this thesis show that the educational badges for everyday civic skills is a well planned system and its educational contents support literacy education and its practical planning. There are however some challenges in the usability of these badges conserning validation. From the teachers’ perspective, students don’t always know what educational badges are about. The majority of educational badges are awarded in paper form, as most of the participating immigrants have difficulties with digital skills. Teachers and experts both saw the potential of the educational badges even though the badges designed for literacy education didn’t work optimally.

The end of this thesis contemplates the further development of these badges and also the broader potential of validation and educational badges. The results from this thesis can be used in the planning of different educational badges.