Työvalmennusprosessin yhteiskehittäminen ja tuetun keikkatyön käyttöönotto: Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry:ssä
Kokkonen, Heidi (2021)
Kokkonen, Heidi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105209890
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105209890
Tiivistelmä
Tuettu keikkatyö tarjoaa mahdollisuuden kokeilla omia työelämävalmiuksiaan ja saada työkokemusta avoimilta työmarkkinoilta. Yksilön ja yhteiskunnan kannalta on tärkeää saada työpanos käyttöön myös pienissä, keikkaluontoisissa töissä, joista saa työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai palkkiota. Tuettu työ on työllistymisen tukimenetelmä. Toimintamallilla edistetään työnhakijoiden yhdenvertaista työllistymistä ja vahvistetaan työnhakijoiden oikeutta osallisuuteen ja asemaan työmarkkinoilla. Tuetun työn työvalmennus tarkoittaa työllistymistä avoimille työmarkkinoille.
Tämän opinnäytetyön aiheena on Työvalmennusprosessin yhteiskehittäminen ja tuetun keikkatyön käyttöönotto Etelä-Suomen ESKOT ry:ssä. Tutkimusongelmana on keikkatyötä edistävät ja estävät tekijät. Kyseessä on toimintatutkimus, joka toteutettiin yhteiskehittämisen ja teemahaastattelujen keinoin keväällä 2021. Kohderyhmänä on Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry seitsemän Klubitalon muodostama Etelä-Suomen alueella toimiva yhdistys, joka tukee osatyökykyisiä mielenterveyskuntoutujia työllistymisessä toipumisorientaation mukaisesti. Yhteisöllisyydestä tunnettu Klubitalo on paikka kohdata vertaisia, saada apua ja tukea sekä harjoitella työelämässä vaadittavia taitoja turvallisessa ympäristössä. Klubitalolla kävijät ovat työikäisiä kuntalaisia, oman Klubitalonsa jäseniä. Klubitalo on tasavertainen yhteisö, jossa jäsenet ja työntekijät ovat tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden. Työvalmennusprosessin yhteiskehittämiseen osallistui keikkaluontoisesta työstä kiinnostuneita jäseniä ja työvalmentajia Klubitalon yhteisöstä kahdeksan henkilöä. Maailmanlaajuisen koronapandemian vallitessa yhteiskehittäminen järjestettiin kokonaisuudessaan etäyhteydellä Microsoft Teamsin ja sähköisten alustojen avulla. Pandemiatilanteen vuoksi tuettuja keikkatöitä ei päästy prosessin aikana tekemään.
Työvalmennusprosessin yhteiskehittäminen koostui yhdeksästä yhteiskehittelytilaisuudesta, joissa käsiteltiin teemoja tuetun keikkatyön työvalmennuksesta ennen keikkatyötä, keikkatyön aikana ja keikkatyön jälkeen. Teemat käsittelivät työkeikalle valmentautumista, työ- ja toimintakyvyn arviointia, sosiaaliturvaselvityksen, yhteisön ja valmennuksen tukemista, työhyvinvointia, muuttuvaa työelämää, työhjeita sekä digiosallisuutta. Väliarvointia on toteutettu SOKRAn osallisuusindikaattorin ja Suomen Klubitalot ry:n toipumiskyselyllä. Työvalmennusprosessin nykytilaa ESKOT ry:ssä kartoitettiin yhteiskehittämisessä. Tuotoksena on työvalmennusprosessin kuvaus, ja malli tuetun työllistymisen työvalmennuksen yhtenäistämiseksi Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry:n Klubitaloilla. Työvalmennusprosessi on osa Tuetun keikkatyön malli- julkaisua.
Asiasanat: osallisuus, osatyökykyisyys, yhteiskehittäminen, työvalmentaja, klubitalot, mielenterveyskuntoutus, toipumisorientaatio
Tämän opinnäytetyön aiheena on Työvalmennusprosessin yhteiskehittäminen ja tuetun keikkatyön käyttöönotto Etelä-Suomen ESKOT ry:ssä. Tutkimusongelmana on keikkatyötä edistävät ja estävät tekijät. Kyseessä on toimintatutkimus, joka toteutettiin yhteiskehittämisen ja teemahaastattelujen keinoin keväällä 2021. Kohderyhmänä on Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry seitsemän Klubitalon muodostama Etelä-Suomen alueella toimiva yhdistys, joka tukee osatyökykyisiä mielenterveyskuntoutujia työllistymisessä toipumisorientaation mukaisesti. Yhteisöllisyydestä tunnettu Klubitalo on paikka kohdata vertaisia, saada apua ja tukea sekä harjoitella työelämässä vaadittavia taitoja turvallisessa ympäristössä. Klubitalolla kävijät ovat työikäisiä kuntalaisia, oman Klubitalonsa jäseniä. Klubitalo on tasavertainen yhteisö, jossa jäsenet ja työntekijät ovat tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden. Työvalmennusprosessin yhteiskehittämiseen osallistui keikkaluontoisesta työstä kiinnostuneita jäseniä ja työvalmentajia Klubitalon yhteisöstä kahdeksan henkilöä. Maailmanlaajuisen koronapandemian vallitessa yhteiskehittäminen järjestettiin kokonaisuudessaan etäyhteydellä Microsoft Teamsin ja sähköisten alustojen avulla. Pandemiatilanteen vuoksi tuettuja keikkatöitä ei päästy prosessin aikana tekemään.
Työvalmennusprosessin yhteiskehittäminen koostui yhdeksästä yhteiskehittelytilaisuudesta, joissa käsiteltiin teemoja tuetun keikkatyön työvalmennuksesta ennen keikkatyötä, keikkatyön aikana ja keikkatyön jälkeen. Teemat käsittelivät työkeikalle valmentautumista, työ- ja toimintakyvyn arviointia, sosiaaliturvaselvityksen, yhteisön ja valmennuksen tukemista, työhyvinvointia, muuttuvaa työelämää, työhjeita sekä digiosallisuutta. Väliarvointia on toteutettu SOKRAn osallisuusindikaattorin ja Suomen Klubitalot ry:n toipumiskyselyllä. Työvalmennusprosessin nykytilaa ESKOT ry:ssä kartoitettiin yhteiskehittämisessä. Tuotoksena on työvalmennusprosessin kuvaus, ja malli tuetun työllistymisen työvalmennuksen yhtenäistämiseksi Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry:n Klubitaloilla. Työvalmennusprosessi on osa Tuetun keikkatyön malli- julkaisua.
Asiasanat: osallisuus, osatyökykyisyys, yhteiskehittäminen, työvalmentaja, klubitalot, mielenterveyskuntoutus, toipumisorientaatio