Sähköautot liikenneonnettomuuspaikalla : Sähköautojen tunnistaminen ja vaaratilanteet

Abstract

Sähköautoja on ollut olemassa jo 1900-luvulla, mutta ne poistuivat liikenteestä ensimmäisen maailmansodan jälkeen. 1990-luvulla ensimmäiset hybridit tekivät paluun liikenteeseen, jonka jälkeen sähköautojen määrä on ollut jatkuvassa nousussa. Sähköautojen määrä on Suomessa kasvanut vuodesta 2007 alkaen. 2014 rekisteröitiin ensimmäiset ladattavat hybridit, joita on Suomen nykyisestä sähköautokannasta jopa 4 kertaa enemmän kuin täyssähköautoja. Auton käyttövoima on mahdollista selvittää rekisteritunnuksen, pelastuskortin tai ISO 17840 standardin mukaisilla värikoodatuilla tarroilla avulla. Työ on tehty käyttäen kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen keräämällä aineistoa sähköautoihin liittyvästä kirjallisuudesta, mukaan lukien lehtiartikkeleita. Työtä varten on haastateltu Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vuoromestaria ja haastattelua on referoitu muiden lähteiden tavoin. Onnettomuuksissa sähköautoista on huomioitava, että niissä oleva korkeajänniteakusto pystyy antamaan sähköiskun, vaikka auto olisikin virraton. On varottava koskemasta useita sähköauton korkeajännitteisiä osia, jotka on usein merkitty oranssilla kaapeloinnilla tai sähköstä varoittavalla merkillä. Tulipalo on vaarallinen tavallisessa tieliikenneonnettomuudessa, mutta sähköautojen akustoissa oleva tulipalo on vielä vaarallisempi. Yksittäinen rikkoutunut akkukenno akustossa voi käynnistää ketjureaktion, jonka seurauksena yhä useampi akku vaurioituu ja tuottaa lämpöä. Akkupalosta varmin merkki on valkoinen savu ja sammutusohjeena on upottaa auto veteen. Lähes äänettömän moottorinsa ja hyvän tehosuhteen johdosta, sähköauto pystyy liikkumaan todella herkästi kaasupoljinta painettaessa. Sähköauton liikkuminen tulee pyrkiä estämään kiilojen avulla ja poistamalla autosta avain tai käynnissä pitävä esine, kuten esimerkiksi matkapuhelin, yli 10 metrin päähän. Turvatyynyt muodostavat myös oman vaaran. Sähköauton sisälle ei saa laittaa päätä, jotta turvatyyny ei laukea 300 kilometrin tuntivauhtia kohti. Mikäli turvalaite ei ole onnettomuudessa lauennut, on sitä pidettävänä aktiivisena koko toiminnan ajan riippumatta siitä, onko ajoneuvo virraton.