Huumerattien määrä suhteessa alkoratteihin Helsingissä 2010-2018
Rautiainen, Ilari (2021)
Rautiainen, Ilari
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060314120
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060314120
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkin huumerattien määrän muutosta suhteessa alkoratteihin Helsingissä vuosina 2010 – 2018. Opinnäytetyössäni tutkin millainen rattijuopumusten kehitys on ollut Helsingissä mainitulla aikavälillä. Kerron opinnäytetyössäni eri huumausaineista ja siitä miten suomalaiset niitä käyttävät.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Materiaali on kerätty pitkälti poliisin ylläpitämästä Polstat-järjestelmästä, johon kerätään poliisien eri järjestelmien tietoja sekä tilastotietokeskuksen tilastoista.
Opinnäytetyöni perusteella poliisi törmää todennäköisemmin huumausaineesta johtuvaan rattijuopumustapaukseen kuin alkoholista johtuvaan. Tilanne on kääntynyt päälaelleen verrattuna vuoteen 2010, jolloin alkoholista johtuva rattijuopumus on ollut selvästi yleisempää kuin huumausaineesta johtuva. Amfetamiini on johtava huumausaine huumausaineen aiheuttamista rattijuopumuksista. Myös erilaisten lääkeaineiden käyttö on varsin yleistä.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Materiaali on kerätty pitkälti poliisin ylläpitämästä Polstat-järjestelmästä, johon kerätään poliisien eri järjestelmien tietoja sekä tilastotietokeskuksen tilastoista.
Opinnäytetyöni perusteella poliisi törmää todennäköisemmin huumausaineesta johtuvaan rattijuopumustapaukseen kuin alkoholista johtuvaan. Tilanne on kääntynyt päälaelleen verrattuna vuoteen 2010, jolloin alkoholista johtuva rattijuopumus on ollut selvästi yleisempää kuin huumausaineesta johtuva. Amfetamiini on johtava huumausaine huumausaineen aiheuttamista rattijuopumuksista. Myös erilaisten lääkeaineiden käyttö on varsin yleistä.