Organisaation oppiminen ja resilienssi. Oppivan organisaation tunnusmerkkejä työelämän muuttuvassa toimintaympäristössä.

Abstract

Työelämää koskevassa keskustelussa on paljon puhuttu työelämän murroksesta ja siihen liittyvistä teemoista kuten digitaalisuus ja teköäly, sekä niiden vaikutuksista työn tehokkaaseen tekemiseen ja työn organisointiin. Vuonna 2020 koronaviruksen tullessa kohtasimme kollektiivisesti ennennäkemättömän pandemian, joka kosketti jokaista toimialaa pakottaen työntekijät ja organisaatiot uudenlaisen haasteen eteen keksimään keinoja selviytyäkseen toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista. Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistehtävä ja se toteutettiin kolmannen sektorin toimijoiden parissa. Aineistonhankintamenetelminä hyödynnettiin lähdekirjallisuutta sekä teemahaastatteluiden toteuttamista viiden (5) erikokoisen organisaation esihenkilölle, tai muuten organisaation kehittämistyössä olevalle henkilölle. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui resilienssin ja oppimisen näkökulmasta ja tutkin työssäni näiden välistä suhdetta organisaatiotasolla.

Opinnäytetyön tavoitteet jakautuivat kahdeksi eri kokonaisuudeksi. Ensimmäinen kokonaisuus opinnäytetyössä käsitteli tutkimuskysymystäni organisaatioiden resilienssistä ja oppimisen merkityksestä. Lähdin selvittämään minkälaisin keinoin organisaatiot ovat selviytyneet erilaisista muutostilanteista ja minkälaisia tunnusmerkkejä organisaation arjessa tulisi olla selviytyäksensä alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Pyrkimyksenä oli hahmottaa oppivan organisaation tunnusmerkkejä ja resilienssikeinoja työelämän murroksen keskellä. Toinen tavoite oli tuottaa opinnäytetyön tilaajalle, Humanistiselle ammattikorkeakoululle (Humak), ajankohtaista kehittämistutkimuksellista tietoa työelämän ja organisaatioiden kehittämiseen sekä konsultointitehtäviin liittyvään sidosryhmätyöskentelyyn yritysten ja organisaatioiden liiketoimintakoulutuksiin.

Aineiston analyysin perusteella selvisi, kuinka organisaatio kykenee oppimaan muutoksessa. Tutkimuksessa hahmottui erilaisia konkreettisia tunnusmerkkejä, jotka toimivat resilienssikeinoina organisaatioiden arjessa. Digitalisaation ja sähköisen inrfastruktuurin rakentuessa työntekemisen keskiöksi, tärkeäksi ominaispiirteeksi nähtiinkin organisaatiossa vallitseva turvallinen kulttuuri ja kohtaava vuorovaikutus. Aineistosta nousseiden teemojen kautta oppivan organisaation tunnusmerkeiksi voidaankin todeta; organisaation sisäinen vuorovaikutus (dialogi), muutoskykyinen kulttuuri (itseohjautuvuus, luottamus ja psykologinen turvallisuus), esihenkilötyön merkitys ja esihenkilöiden kouluttaminen (coaching), sekä tulevaisuuden työn elementit (moniosaamisen ja systeemiajattelu). Opinnäytetyön tulokset ovat hyödynnettävissä organisaatioiden kehittämistyössä ja niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi konseptoimalla toimintamalleja ja erilaisia prosesseja työyhteisön sisällä.

There has been a debate of working life about the transformation of working life and related themes such as digitalisation and artificial intelligence, and their implications for effective work performance and work organization. In 2020, with the advent of the coronavirus, we collectively faced an unprecedented pandemic that affected every industry, forcing employees and organizations to face new challenges to find ways to cope with changes in the operating environment. The thesis is a research and development task and has been implemented with third sector actors. Data acquisition methods utilize source literature as well as conducting thematic interviews for five (5) foremen of an organization of different sizes, or otherwise for persons in the development work of the organization. The study represents qualitative research. The theoretical framework of the thesis was built from the perspective of resilience and learning, and in my work I studied the relationship between these two concepts at the organizational level. The aims of the thesis were divided into two different entities. The first unit in the thesis dealt with my research question on the resilience of organizations and the importance of learning. The goal was to find out how organizations have coped with changing situations and what characteristics an organization should have in its daily life in order to survive in an ever-changing operating environment. The aim was to outline the characteristics and resilience of a learning organization in the midst of a change in working life. Another goal was to provide the client of the thesis, the Humanities University of Applied Sciences (Humak), with up-to-date development research information for the development of working life and organizations, as well as stakeholder work related to consulting tasks and business training for companies and organizations. Based on the analysis of the data, it became clear how organizations can be able to learn during a period of change. The research outlined various concrete features that act as resilience tools in the everyday life of organizations. As digitalization and electronic infrastructure became the focus of work, an important feature of the organization was the secure culture and interaction. Indeed, the themes of a learning organization that emerged from the material can be stated; internal interaction (dialogue), a culture of change (self-direction, trust and psychological safety), the importance of pre- service work and coaching, and elements of future work (multi-competence and systems thinking). The results of the thesis can be utilized in the development of organizations and they can be utilized, for example, by conceptualizing operating models or various processes within the work community.