Kriittisten tilanteiden jälkitoimet poliisitoiminnassa : johtamisen ja työhyvinvoinnin näkökulma
Sedig, Kaisa (2021)
Sedig, Kaisa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112621983
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112621983
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin, miten operatiivisessa poliisitoiminnassa kenttä- ja yleisjohtajina toimivat esimiehet tunnistavat jälkipuintitarpeen operatiivisessa kenttätyössä. Asiaa selvitettiin tutkimalla, miten yleis- ja kenttäjohtajat tunnistavat kriittisten tilanteiden jälkitoimien käynnistämisen tarpeen ja miten esimiehet kokevat kriittisten tilanteiden jälkitoiminen merkityksen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia mahdollisia haasteita kenttä- ja yleisjohtajina toimivat esimiehet kokevat jälkipuinnin järjestämisessä. Tätä selvitettiin tutkimalla, millaisia haasteita esimiehet ovat aihealueeseen liittyen kohdanneet ja millaisia mahdollisia kehittämisehdotuksia heillä oli kriittisten tilanteiden jälkipuintiin liittyen. Tärkeä näkökulma tutkimuksessa oli, miten kriittisten tilanteiden jälkitoimet liittyvät johtamiseen ja työhyvinvointiin.
Tässä laadullisessa tutkimuksessa aineisto koostuu alkuvuoden 2021 aikana tehdyistä puolistrukturoiduista teemahaastatteluista. Menetelmänä tutkimuksessa käytettiin ainoastaan yksilöhaastatteluja. Tutkimukseen on haastateltu lisäksi useita asiantuntijatahoja teoreettista viitekehystä varten.
Kriittisten tilanteiden jälkipuinnin aloitustoimenpiteet olivat pääsääntöisesti haastateltujen esimiesten tiedossa. Eroavuutta esiintyi haastateltujen esimiesten esimiestaidoissa ja -tavoissa. Kriittisten tilanteiden jälkitoimilla nähdään olevan merkitystä työntekijän työkyvylle ja henkiselle palautumiselle, sekä yksittäisen ihmisen jaksamiselle. Työhyvinvointijohtaminen vaati esimieheltä paljon esimiestaitoja ja tunneälyä, ja esimiesten pitää osata tarkkailla ja havainnoida työntekijöitään.
Tutkimuksen mukaan kriittisten tilanteiden jälkipuintitarpeen tunnistamisessa esiintyi epätasalaatusuutta kenttä- ja yleisjohtajina toimivien esimiesten keskuudessa. Haasteena koettiin riittämätön koulutus ja osaaminen sekä esimiestyön ajanhallintaan liittyvät hankaluudet. Kriittisten tilanteiden jälkitoimiin liittyvää koulutusta toivottiin myös vahvemmin esille Poliisiammattikorkeakoulun omissa esimieskoulutusohjelmissa. Tutkimuksessa nousi myös esiin Poliisihallituksen määräysten ja ohjeiden mahdollisesti puutteellinen jalkauttaminen.
Johtamisen kannalta huomio oli esimiehen vuorovaikutustaidoissa ja kyvyissä, jotka liittyvät kriittisten tilanteiden jälkitoimiin ja työhyvinvoinnin johtamiseen. Tutkimuksessa nousi myös esiin, että nykypäivänä esimieheltä vaaditaan aiempaa enemmän johtamistaitoja myös poliisiorganisaatiossa. Esimiestehtävissä yhä tärkeämmäksi tulevaisuudessa koetaan valmentava työote sekä vision, että tavoitteiden kautta tapahtuva johtaminen ja yhteistyö.
Tämä työn 3.1 ja 3.2 osiossa käsitellään salaisiksi luokiteltuja asioita poliisin operatiivisestä toiminnasta. Kyseiset kappaleet ovat sen takia Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/199) lain ja 24.1,5 §:n perusteella salassa pidettäviä. Kappaleet soveltuvat viranomaiskäyttöön ja ovat turvaluokiteltu suojaustasolle IV. Tätä tutkimusta käsiteltäessä on otettava huomioon, että tutkimus sisältää turvaluokiteltua tietoa, joka ei saa joutua poliisin ulkopuolisten tahojen haltuun. Tämän tutkimuksen julkisessa versiossa nämä salassa pidettävät luvut ovat poistettu.
Tässä laadullisessa tutkimuksessa aineisto koostuu alkuvuoden 2021 aikana tehdyistä puolistrukturoiduista teemahaastatteluista. Menetelmänä tutkimuksessa käytettiin ainoastaan yksilöhaastatteluja. Tutkimukseen on haastateltu lisäksi useita asiantuntijatahoja teoreettista viitekehystä varten.
Kriittisten tilanteiden jälkipuinnin aloitustoimenpiteet olivat pääsääntöisesti haastateltujen esimiesten tiedossa. Eroavuutta esiintyi haastateltujen esimiesten esimiestaidoissa ja -tavoissa. Kriittisten tilanteiden jälkitoimilla nähdään olevan merkitystä työntekijän työkyvylle ja henkiselle palautumiselle, sekä yksittäisen ihmisen jaksamiselle. Työhyvinvointijohtaminen vaati esimieheltä paljon esimiestaitoja ja tunneälyä, ja esimiesten pitää osata tarkkailla ja havainnoida työntekijöitään.
Tutkimuksen mukaan kriittisten tilanteiden jälkipuintitarpeen tunnistamisessa esiintyi epätasalaatusuutta kenttä- ja yleisjohtajina toimivien esimiesten keskuudessa. Haasteena koettiin riittämätön koulutus ja osaaminen sekä esimiestyön ajanhallintaan liittyvät hankaluudet. Kriittisten tilanteiden jälkitoimiin liittyvää koulutusta toivottiin myös vahvemmin esille Poliisiammattikorkeakoulun omissa esimieskoulutusohjelmissa. Tutkimuksessa nousi myös esiin Poliisihallituksen määräysten ja ohjeiden mahdollisesti puutteellinen jalkauttaminen.
Johtamisen kannalta huomio oli esimiehen vuorovaikutustaidoissa ja kyvyissä, jotka liittyvät kriittisten tilanteiden jälkitoimiin ja työhyvinvoinnin johtamiseen. Tutkimuksessa nousi myös esiin, että nykypäivänä esimieheltä vaaditaan aiempaa enemmän johtamistaitoja myös poliisiorganisaatiossa. Esimiestehtävissä yhä tärkeämmäksi tulevaisuudessa koetaan valmentava työote sekä vision, että tavoitteiden kautta tapahtuva johtaminen ja yhteistyö.
Tämä työn 3.1 ja 3.2 osiossa käsitellään salaisiksi luokiteltuja asioita poliisin operatiivisestä toiminnasta. Kyseiset kappaleet ovat sen takia Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/199) lain ja 24.1,5 §:n perusteella salassa pidettäviä. Kappaleet soveltuvat viranomaiskäyttöön ja ovat turvaluokiteltu suojaustasolle IV. Tätä tutkimusta käsiteltäessä on otettava huomioon, että tutkimus sisältää turvaluokiteltua tietoa, joka ei saa joutua poliisin ulkopuolisten tahojen haltuun. Tämän tutkimuksen julkisessa versiossa nämä salassa pidettävät luvut ovat poistettu.