Järvenpään poliisivankilan sulkemisen vaikutukset Järvenpään rikostutkintaan
Järvi, Roni; Koskimäki, Jeremias (2021)
Järvi, Roni
Koskimäki, Jeremias
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112521897
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112521897
Tiivistelmä
Järvenpäähän vuonna 1978 valmistuneen poliisiaseman poliisivankila suljettiin lopullisesti keväällä vuonna 2020. Tästä johtuen Järvenpään, Keravan ja Tuusulan alueella kiinniotetut kuljetetaan nykyään joko Hyvinkään, Porvoon tai Vantaan poliisivankilaan. Järvenpään rikostutkijat liikkuvat tänä päivänä näiden kolmen poliisivankilan välillä suorittamassa oman alueensa kiinniotettujen henkilöiden kuulusteluja. Kuulustelut tapahtuvat pääsääntöisesti kuitenkin Hyvinkään poliisivankilalla.
Opinnäytetyömme on tutkimuksellinen ja tarkastelemme siinä Järvenpään poliisivankilan sulkemisen vaikutuksia rikostorjuntaan. Opinnäytetyön alussa avaamme hiukan rikostorjuntaa ja sen käsitteitä yleisesti, jotta lukijan ymmärrys aiheesta on kokonaisvaltaisempi. Tämän jälkeen selvitämme haastatteluiden kautta, miten poliisivankilan sulkeminen on vaikuttanut yksittäisen rikostutkijan sekä ryhmänjohtajan työtehtäviin sekä millaisia henkilökohtaisia ajatuksia heillä on Järvenpään poliisivankilan sulkemisesta.
Toteutimme tiedonkeruun laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Haastattelimme miehistöä ja alipäällystöä Järvenpään rikostorjuntasektorilta ja teimme saamistamme vastauksista yhteenvedon, jossa analysoimme ja pohdimme poliisivankilan sulkemista ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen työntekoon, eli rikosten tutkimiseen ja selvittämiseen. Tarkoituksenamme on tuoda ilmi nimenomaisesti henkilöstön mielipiteitä ja kokemuksia asiasta.
Tekemiemme haastatteluiden tuloksena saimme arvokasta tietoa Järvenpään rikostutkinnassa työskentelevien tutkijoiden ja ryhmänjohtajien näkemyksistä sekä kokemuksista poliisivankilan sulkemisen jälkeisestä työskentelystä Järvenpään poliisiasemalla. Haastateltavat pääsivät kertomaan ja käsittelemään näkökantojaan haastatteluissa nimettömänä, joka mahdollisti vastausten olevan suoria ja rehellisiä. Haastatteluista kävi ilmi, että henkilöstön suhtautuminen poliisivankilan sulkemiseen on ollut lähes poikkeuksetta negatiivinen, eikä positiivisia puolia tuntunut juurikaan löytyvän.
Opinnäytetyömme lopullisena päämääränä olikin tuottaa haastatteluiden pohjalta kattava ja puolueeton yhteenveto Järvenpään rikostutkinnassa työskentelevien poliisihenkilöiden mielipiteistä ja kokemuksista poliisivankilan sulkemisesta. Haastatteluita voisi mahdollisesti hyödyntää esimerkiksi jollain muulla poliisiasemalla, silloin kun mietitään kokonaiskuvaa poliisivankilan sulkemisen vaikutuksista. On kuitenkin tärkeä muistaa, että tarkastellessa poliisivankilan sulkemiseen johtavia syitä, on vaikuttavia tekijöitä useita ja tilanteen ollessa monimuotoinen ja haastava, tulisi tarkastella myös poliisivankilasta aiheutuvia kustannuksia.
Opinnäytetyöstämme selviää, että Järvenpään tutkijat kulkevat usein Hyvinkään poliisivankilalle suorittamaan kuulusteluita. Tähän ei ole keräämiemme tietojen mukaan keksitty pysyvää tai vähemmän henkilöstöä kuormittavaa ratkaisua. Haastatteluiden pohjalta päätelmämme on, ettei nykyinen toimintamalli ole paras mahdollinen henkilökunnan näkökulmasta, joten matkustamisesta aiheutuvia kustannuksia sekä sidonnaisuusaikoja voisi tarkastella kestävämmän toimintamallin löytämiseksi.
Opinnäytetyömme on tutkimuksellinen ja tarkastelemme siinä Järvenpään poliisivankilan sulkemisen vaikutuksia rikostorjuntaan. Opinnäytetyön alussa avaamme hiukan rikostorjuntaa ja sen käsitteitä yleisesti, jotta lukijan ymmärrys aiheesta on kokonaisvaltaisempi. Tämän jälkeen selvitämme haastatteluiden kautta, miten poliisivankilan sulkeminen on vaikuttanut yksittäisen rikostutkijan sekä ryhmänjohtajan työtehtäviin sekä millaisia henkilökohtaisia ajatuksia heillä on Järvenpään poliisivankilan sulkemisesta.
Toteutimme tiedonkeruun laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Haastattelimme miehistöä ja alipäällystöä Järvenpään rikostorjuntasektorilta ja teimme saamistamme vastauksista yhteenvedon, jossa analysoimme ja pohdimme poliisivankilan sulkemista ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen työntekoon, eli rikosten tutkimiseen ja selvittämiseen. Tarkoituksenamme on tuoda ilmi nimenomaisesti henkilöstön mielipiteitä ja kokemuksia asiasta.
Tekemiemme haastatteluiden tuloksena saimme arvokasta tietoa Järvenpään rikostutkinnassa työskentelevien tutkijoiden ja ryhmänjohtajien näkemyksistä sekä kokemuksista poliisivankilan sulkemisen jälkeisestä työskentelystä Järvenpään poliisiasemalla. Haastateltavat pääsivät kertomaan ja käsittelemään näkökantojaan haastatteluissa nimettömänä, joka mahdollisti vastausten olevan suoria ja rehellisiä. Haastatteluista kävi ilmi, että henkilöstön suhtautuminen poliisivankilan sulkemiseen on ollut lähes poikkeuksetta negatiivinen, eikä positiivisia puolia tuntunut juurikaan löytyvän.
Opinnäytetyömme lopullisena päämääränä olikin tuottaa haastatteluiden pohjalta kattava ja puolueeton yhteenveto Järvenpään rikostutkinnassa työskentelevien poliisihenkilöiden mielipiteistä ja kokemuksista poliisivankilan sulkemisesta. Haastatteluita voisi mahdollisesti hyödyntää esimerkiksi jollain muulla poliisiasemalla, silloin kun mietitään kokonaiskuvaa poliisivankilan sulkemisen vaikutuksista. On kuitenkin tärkeä muistaa, että tarkastellessa poliisivankilan sulkemiseen johtavia syitä, on vaikuttavia tekijöitä useita ja tilanteen ollessa monimuotoinen ja haastava, tulisi tarkastella myös poliisivankilasta aiheutuvia kustannuksia.
Opinnäytetyöstämme selviää, että Järvenpään tutkijat kulkevat usein Hyvinkään poliisivankilalle suorittamaan kuulusteluita. Tähän ei ole keräämiemme tietojen mukaan keksitty pysyvää tai vähemmän henkilöstöä kuormittavaa ratkaisua. Haastatteluiden pohjalta päätelmämme on, ettei nykyinen toimintamalli ole paras mahdollinen henkilökunnan näkökulmasta, joten matkustamisesta aiheutuvia kustannuksia sekä sidonnaisuusaikoja voisi tarkastella kestävämmän toimintamallin löytämiseksi.