Lievemmät voimakeinot Pohjanmaan Poliisilaitoksen alueella - tarkastelussa tilastot
Sjöblom, Walter (2021)
Sjöblom, Walter
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120724139
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120724139
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan lievempiä voimakeinoja Pohjanmaan poliisilaitoksen alueella tilastojen valossa vuosina 2016 – 2019. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää lievempien voimakeinojen määrällistä käyttöä suhteessa toisiinsa, sekä onko niiden käytössä tapahtunut olennaisia muutoksia neljän vuoden aikana. Opinnäytetyössä yhtenä pääkohtana vertaillaan myös OC-sumuttimen ja etälamauttimen käyttömääriä. Selvitän myös lievempien voimakeinojen käyttöä suhteessa kiinniottoihin vuosina 2016 – 2019.
Työssäni kerron aluksi yleisesti poliisin tehtävistä, toimivaltuuspykälistä ja poliisin lievemmistä voimakeinoista sekä niiden vaikutusmekanismeista. Teoriaosuuden jälkeen käsittelen tilastotietoja, jotka on saatu poliisin valtakunnallisesta tilastorekisteristä Polstatista. Tutkimusosiossa on käytetty kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tilastojen analysoinnissa olen havainnollistanut tulokset erilaisia kaavioita käyttäen, sekä niitä on myös sanallisesti avattu. Teoriatieto on kerätty kirjallisuuden sekä internetistä löytyvän tiedon avulla. Tilastot ovat kuitenkin ongelmallisia, sillä vaikka ne on saatu poliisin valtakunnallisesta tilastorekisteristä, niiden ei voida varmuudella sanoa pitävän paikkansa, mikä on otettu huomioon tutkimuksen luotettavuusarvioinnissa.
Tutkimuksen keskeisinä tuloksina oli, että vuositasolla voimakeinojen käyttömäärissä ei ollut tapahtunut vuosina 2016 – 2019 olennaisia muutoksia. Käsiraudat ja fyysiset voimakeinot olivat eniten käytetyimmät voimakeinot, jonka jälkeen seurasi etälamautin, OC-sumutin ja viimeisenä teleskooppipatukka. 3,7 % kiinniottotilanteista jouduttiin käyttämään lievempiä voimakeinoja.
Työssäni kerron aluksi yleisesti poliisin tehtävistä, toimivaltuuspykälistä ja poliisin lievemmistä voimakeinoista sekä niiden vaikutusmekanismeista. Teoriaosuuden jälkeen käsittelen tilastotietoja, jotka on saatu poliisin valtakunnallisesta tilastorekisteristä Polstatista. Tutkimusosiossa on käytetty kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tilastojen analysoinnissa olen havainnollistanut tulokset erilaisia kaavioita käyttäen, sekä niitä on myös sanallisesti avattu. Teoriatieto on kerätty kirjallisuuden sekä internetistä löytyvän tiedon avulla. Tilastot ovat kuitenkin ongelmallisia, sillä vaikka ne on saatu poliisin valtakunnallisesta tilastorekisteristä, niiden ei voida varmuudella sanoa pitävän paikkansa, mikä on otettu huomioon tutkimuksen luotettavuusarvioinnissa.
Tutkimuksen keskeisinä tuloksina oli, että vuositasolla voimakeinojen käyttömäärissä ei ollut tapahtunut vuosina 2016 – 2019 olennaisia muutoksia. Käsiraudat ja fyysiset voimakeinot olivat eniten käytetyimmät voimakeinot, jonka jälkeen seurasi etälamautin, OC-sumutin ja viimeisenä teleskooppipatukka. 3,7 % kiinniottotilanteista jouduttiin käyttämään lievempiä voimakeinoja.
