VALOA KELLARIIN: päiväkäytöstä uusia ratkaisuja Kulttuurikellarin tulopohjaan
Kolehmainen, Susanna (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824483
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824483
Tiivistelmä
Etsin opinnäytetyössäni ratkaisuja vapaan kentän kulttuuritilan toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Työn tilaaja on vuonna 2018 perustettu Savonlinnan kulttuurikellari ry, joka ylläpitää hyvin varustettua monitoimitilaa, Kulttuurikellaria, ja luovuttaa sitä eri kulttuuritoimijoiden käyttöön. Tilan käyttömaksu halutaan pitää mahdollisimman alhaisena, jotta se ei olisi kenellekään kynnyskysymys kulttuuritilaisuuden järjestämiseen. Yhdistyksen taloutta turvaa julkinen rahoitus vuoden 2024 loppuun asti.
Taiteen ja kulttuurin rahoitusnäkymä 2020-luvulla vaikuttaa synkältä. Pohdin työssäni, miten Kulttuurikellarin toiminta voidaan pitkällä aikajänteellä varmistaa, jos merkittävää julkista tukea ei enää saada. Yhdistys ei tavoittele voittoa, mutta miten saada tulot kattamaan menot?
Tavoitteena oli löytää uusi ansaintamalli tehostamalla tilankäyttöä. Pyrkimyksenä oli löytää tilaan maksavia käyttäjiä päiväaikaan, jolloin tila on tavallisesti tyhjillään. Alkuperäistä suunnitelmaa sotki koronapandemian lisäksi yllättävä kirje Verohallinnolta.
Työn lähestymistapa on tapaustutkimus. Käytän tutkimuksen lähdemateriaalina yhdistyksen dokumentteja, kuten strategiaa, vuosikertomuksia ja tilinpäätöksiä. Tutkimusmenetelmiä ovat muun muassa tulevaisuuden ennakointi, ideapaja, benchmarking, haastattelut ja keskustelut yhdistyksen työntekijöiden ja hallituksen jäsenten kanssa.
Kuvaan opinnäytetyössä vuoden kestänyttä prosessia, jonka päämäärä oli saattaa nuoren yhdistyksen talous kestävämmäksi. Tutkimukseni pohjalta esitän muutamia kehittämisehdotuksia. Yhdistys voi soveltaa ja käyttää niiltä osin, kuin ne tuntuvat sopivilta.
Taiteen ja kulttuurin rahoitusnäkymä 2020-luvulla vaikuttaa synkältä. Pohdin työssäni, miten Kulttuurikellarin toiminta voidaan pitkällä aikajänteellä varmistaa, jos merkittävää julkista tukea ei enää saada. Yhdistys ei tavoittele voittoa, mutta miten saada tulot kattamaan menot?
Tavoitteena oli löytää uusi ansaintamalli tehostamalla tilankäyttöä. Pyrkimyksenä oli löytää tilaan maksavia käyttäjiä päiväaikaan, jolloin tila on tavallisesti tyhjillään. Alkuperäistä suunnitelmaa sotki koronapandemian lisäksi yllättävä kirje Verohallinnolta.
Työn lähestymistapa on tapaustutkimus. Käytän tutkimuksen lähdemateriaalina yhdistyksen dokumentteja, kuten strategiaa, vuosikertomuksia ja tilinpäätöksiä. Tutkimusmenetelmiä ovat muun muassa tulevaisuuden ennakointi, ideapaja, benchmarking, haastattelut ja keskustelut yhdistyksen työntekijöiden ja hallituksen jäsenten kanssa.
Kuvaan opinnäytetyössä vuoden kestänyttä prosessia, jonka päämäärä oli saattaa nuoren yhdistyksen talous kestävämmäksi. Tutkimukseni pohjalta esitän muutamia kehittämisehdotuksia. Yhdistys voi soveltaa ja käyttää niiltä osin, kuin ne tuntuvat sopivilta.