Henkisen ja hengellisen kasvun ohjaaja-koulutuksen kehittäminen
Mattila, Jenni (2021)
Mattila, Jenni
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121225352
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121225352
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on Helsingin seurakuntayhtymän järjestämän Henkisen- ja hengellisen kasvun ohjaaja-koulutuksen kehittäminen. Tavoitteena oli tutkia sitä, mitkä tekijät tukevat hengellisenä ohjaajana toimimista ja kehittää niiden pohjalta koulutusta siten, että yhä useampi kyseisen koulutuksen käynyt henkilö myös toimisi hengellisenä ohjaajana. Opinnäytetyön toivottiin tekevän myös näkyväksi sitä, mikä kyseisessä koulutuksessa toimii ja mikä taas osallistujien mielestä kaipaisi muutosta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena haastattelemalla koulutuksen käyneitä henkilöitä. Vastaajilla oli mahdollisuus osallistua suulliseen haastatteluun tai kirjalliseen kyselyyn. Vastaajia oli kaiken kaikkiaan viisi. Kolme haastattelua tapahtui kasvokkain puolistrukturoituna haastatteluna ja kaksi kirjallisesti kyselyn muodossa. Kysymysrunko oli molemmissa tavoissa sama. Haastatteluvastaukset analysoitiin soveltuvin osin laadullisen analyysin avulla.
Haastateltavien mielipiteet ja kokemukset olivat hyvin eriäviä, mikä osaltaan kertoo Suomen hengellisyyden kentän monivivahteisuudesta. Henkisen ja hengellisen kasvun-ohjaaja koulutukseen ei myöskään ole varsinaisia pääsyvaatimuksia, joten koulutusryhmät voivat olla katsomukseltaan hyvin moninaisia. Kuitenkin haastateltavat olivat hyvin yksimielisiä siitä, että avaintekijänä hengellisenä ohjaajana toimimiseen on oma aktivisuus ja oman ohjausmuodon ideoiminen. Haastattelut tuottivat myös paljon muuta informaatiota koulutuksen hyvistä puolista ja kehittämiskohteista.
Haastatteluanalyysien, teorian ja benchmarkkauksen avulla laadittiin kehittämisehdotukset kyseiseen koulutukseen. Ehdotuksissa nostettiin esiin muun muassa osallistujan oman ohjaajuuden pohtiminen, koulutuksen rakenne, esittelytekstin muokkaaminen, ryhmäprosessin huomioiminen sekä palautteen kerääminen. Tilaajan kanssa asetetut tavoitteet opinnäytetyölle täyttyivät. Itsetuntemuksen merkitys ohjaustyössä, spirituaalisesti sensitiivinen kohtaaminen sekä ryhmäilmiöihin liittyvät teemat ovat yleistettävissä myös koko ammattialalle.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena haastattelemalla koulutuksen käyneitä henkilöitä. Vastaajilla oli mahdollisuus osallistua suulliseen haastatteluun tai kirjalliseen kyselyyn. Vastaajia oli kaiken kaikkiaan viisi. Kolme haastattelua tapahtui kasvokkain puolistrukturoituna haastatteluna ja kaksi kirjallisesti kyselyn muodossa. Kysymysrunko oli molemmissa tavoissa sama. Haastatteluvastaukset analysoitiin soveltuvin osin laadullisen analyysin avulla.
Haastateltavien mielipiteet ja kokemukset olivat hyvin eriäviä, mikä osaltaan kertoo Suomen hengellisyyden kentän monivivahteisuudesta. Henkisen ja hengellisen kasvun-ohjaaja koulutukseen ei myöskään ole varsinaisia pääsyvaatimuksia, joten koulutusryhmät voivat olla katsomukseltaan hyvin moninaisia. Kuitenkin haastateltavat olivat hyvin yksimielisiä siitä, että avaintekijänä hengellisenä ohjaajana toimimiseen on oma aktivisuus ja oman ohjausmuodon ideoiminen. Haastattelut tuottivat myös paljon muuta informaatiota koulutuksen hyvistä puolista ja kehittämiskohteista.
Haastatteluanalyysien, teorian ja benchmarkkauksen avulla laadittiin kehittämisehdotukset kyseiseen koulutukseen. Ehdotuksissa nostettiin esiin muun muassa osallistujan oman ohjaajuuden pohtiminen, koulutuksen rakenne, esittelytekstin muokkaaminen, ryhmäprosessin huomioiminen sekä palautteen kerääminen. Tilaajan kanssa asetetut tavoitteet opinnäytetyölle täyttyivät. Itsetuntemuksen merkitys ohjaustyössä, spirituaalisesti sensitiivinen kohtaaminen sekä ryhmäilmiöihin liittyvät teemat ovat yleistettävissä myös koko ammattialalle.