Hyvinvointia keholle ja mielelle: hyvinvointikurssi seniori-ikäisille Kehitysvammatuki 57 ry:n kävijöille
Kivilahti, Minna (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121325512
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121325512
Tiivistelmä
Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli pilotoida lähitoimintana toteutettava hyvinvointikurssi, kohderyhmänä seniori-ikäiset Kehitysvammatuki 57 ry:n vapaa-ajan toimintoihin osallistuvat kävijät.
Helsingin kaupungilla kehitysvammaisten ihmisten kohdalla eläkeikä päivätoiminnassa tavallisesti on 60-vuotta, kun toimintakykyä on vielä hyvin jäljellä, kuten ikäisillään ihmisillä on. Koronapandemian aiheuttamat rajoitteet lopettivat lähitoiminnat. Ikääntyneiden kehitysvammaisten henkilöiden mahdollisuudet osallistua verkkomuotoiseen toimintaan on ollut hyvin marginaalista puutteellisten digitaitojen vuoksi. Ilman mielekästä tekemistä ja vapaa-ajan toimintaa toimintakyky laskee. Korona-aika on ollut monelle yksinäistä aikaa.
Tarve kehittämistyölle, pilotoitavalle hyvinvointikurssille oli ilmeinen. Kuuden kerran hyvinvointikurssi senioreille toteutettiin syyskuun- lokakuun välisenä aikana 2021, jolloin oli taas mahdollista kokoontua kasvokkain. Lyhytkurssin tavoitteena oli tarjota hyvinvointia ja toimintakykyä tukevaa, mielekästä vapaa-ajan toimintaa kävijälleen. Tavoitteena oli myös tehdä yhteistyötä järjestön toimipaikan lähellä olevan toisen senioritoimijan kanssa.
Opinnäyetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineiston keruu tapahtui osallistavalla selkokielisellä kyselyllä, havainnoinnilla sekä opinnäytetyön prosessissa mukana olleen työntekijän haastattelulla. Aineisto analysoitiin käyttäen sisällönanalyysiä. Tutkimuksen aineistosta nousi esille vuorovaikutus, ryhmäytyminen ja yhteisöllisyys. Osallisuus erityisesti omien valintojen välityksellä sekä toimintakyvyn tukeminen ja yhteiskunnallinen osallisuus tuli myös aineistossa näkyviin.
Tutkimus osoitti tarpeen uudelle toimintamallille, pilotoitavalle hyvinvointikurssille kohdennettuna ikääntyville kehitysvammaisille ihmisille. Erityisesti kävijälle itselleen kurssilla oli vaikutusta hyvinvointia tukevana toimintana ja arvokkaana kokemuksena.
Yhteistyötä oli Stadin ammattiopisto Meritalon, Helsingin seurakuntayhtymän ja Suomen Karva-Kaverit ry:n kanssa. Yhteistyötä voi jatkaa, ja etsiä uusiakin yhteistyökumppaneita. Hyvinvointikurssia voi toteuttaa laajemmallekin ryhmälle. Jatkokurssi on mahdollinen konsepti. Jatkotutkimusaiheena voisi kartoittaa ikääntyneiden kehitysvammaisten ihmisten omia toiveita vapaa-ajan toimintojen tarjonnan osalta.
Helsingin kaupungilla kehitysvammaisten ihmisten kohdalla eläkeikä päivätoiminnassa tavallisesti on 60-vuotta, kun toimintakykyä on vielä hyvin jäljellä, kuten ikäisillään ihmisillä on. Koronapandemian aiheuttamat rajoitteet lopettivat lähitoiminnat. Ikääntyneiden kehitysvammaisten henkilöiden mahdollisuudet osallistua verkkomuotoiseen toimintaan on ollut hyvin marginaalista puutteellisten digitaitojen vuoksi. Ilman mielekästä tekemistä ja vapaa-ajan toimintaa toimintakyky laskee. Korona-aika on ollut monelle yksinäistä aikaa.
Tarve kehittämistyölle, pilotoitavalle hyvinvointikurssille oli ilmeinen. Kuuden kerran hyvinvointikurssi senioreille toteutettiin syyskuun- lokakuun välisenä aikana 2021, jolloin oli taas mahdollista kokoontua kasvokkain. Lyhytkurssin tavoitteena oli tarjota hyvinvointia ja toimintakykyä tukevaa, mielekästä vapaa-ajan toimintaa kävijälleen. Tavoitteena oli myös tehdä yhteistyötä järjestön toimipaikan lähellä olevan toisen senioritoimijan kanssa.
Opinnäyetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineiston keruu tapahtui osallistavalla selkokielisellä kyselyllä, havainnoinnilla sekä opinnäytetyön prosessissa mukana olleen työntekijän haastattelulla. Aineisto analysoitiin käyttäen sisällönanalyysiä. Tutkimuksen aineistosta nousi esille vuorovaikutus, ryhmäytyminen ja yhteisöllisyys. Osallisuus erityisesti omien valintojen välityksellä sekä toimintakyvyn tukeminen ja yhteiskunnallinen osallisuus tuli myös aineistossa näkyviin.
Tutkimus osoitti tarpeen uudelle toimintamallille, pilotoitavalle hyvinvointikurssille kohdennettuna ikääntyville kehitysvammaisille ihmisille. Erityisesti kävijälle itselleen kurssilla oli vaikutusta hyvinvointia tukevana toimintana ja arvokkaana kokemuksena.
Yhteistyötä oli Stadin ammattiopisto Meritalon, Helsingin seurakuntayhtymän ja Suomen Karva-Kaverit ry:n kanssa. Yhteistyötä voi jatkaa, ja etsiä uusiakin yhteistyökumppaneita. Hyvinvointikurssia voi toteuttaa laajemmallekin ryhmälle. Jatkokurssi on mahdollinen konsepti. Jatkotutkimusaiheena voisi kartoittaa ikääntyneiden kehitysvammaisten ihmisten omia toiveita vapaa-ajan toimintojen tarjonnan osalta.