Digitaaliset palvelut ja hyvinvointiteknologiat Etelä-Pohjanmaalla: Kysely hyvinvointi-, sosiaali- ja terveyspalveluorganisaatioille korona-aikana

Abstract

Korona-aika on lisännyt hyvinvointi-, sosiaali-, ja terveysalojen palveluntarjoajien tarvetta muuttaa palvelurakennettaan sekä yleisesti lisännyt esimerkiksi etäpalveluiden tarjontaa ja hyödyntämistä osana palveluprosesseja. Ei ole ollut tarkkaan tiedossa, miten paljon näin on todellisuudessa tapahtunut Etelä-Pohjan-maalla. Seinäjoen ammattikorkeakoulu toteutti kesällä 2021 Etelä-Pohjanmaan alueella toimiville hyvinvointi-, sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluntarjoajille suunnatun kyselyn heidän digitaalisista palveluistaan ja hyvinvointiteknologioiden käyttöä palveluissaan sekä koronavuoden vaikutuksista niihin. Lisäksi kyselyssä tiedusteltiin edellä mainittujen osa-alueiden kehittämisajatuksista ja kehittämiseen tarvittavasta tuesta. Kyselyyn vastasi 124 henkilöä tai henkilöryhmää eri puolilta maakuntaa. Vastaajista reilu puolet oli työntekijöitä ja vajaa puolet esimiehiä tai yrittäjiä.

Kysely osoitti, että valtaosa (84 %) palveluntarjoajista tuottaa osan palveluistaan digitaalisina. Selvästi eniten raportoitiin viestintään ja videovälitteisiin etäpalveluihin liittyviä digitaalisia palveluita. 68 % organisaatioista oli ottanut näitä digitaalisia palveluita käyttöönsä korona-aikana. Digitaaliset palvelut olivat toimineet vastaajien mukaan ennen kaikkea merkittävinä olemassa olevien asiakkuuksien mahdollistajina. Kuudesosa vastaajista raportoi, ettei heidän edustamallaan organisaatiolla ollut palveluntarjonnassa digitaalisia palveluita, mutta 80 % kyseisistä vastaajista arvioi, että organisaatiolle olisi hyödyllistä, jos se pystyisi tuottamaan osan palveluista digitaalisina. Vajaa puolet vastaajista arvioi että organisaatio tulee kehittämään vuoden sisällä etenkin sähköistä viestintää sekä etävastaanottoihin, -hoivaan, -hoitoon ja -kuntoutukseen liittyviä palveluitaan. Juuri näitä samoja palveluita, joita organisaatioissa oli jo kehitetty koronavuoden aikana. Pidemmän tähtäimen kehittämissuunnista vastaajien keskuudessa ilmeni epävarmuutta. Hyvinvointiteknologioiden käyttöönoton osalta epävarmuus korostui entisestään ja teknologioiden koettu tärkeys jakautui hyvin voimakkaasti vastaajien kesken. Merkittävimmäksi esteeksi digitaalisten palveluiden kehittämiseen vastaajat nimesivät henkilöstöresurssit. Kehittämiseen kaivattavasta tuesta kyselyssä korostuivat hyvin moninaiset tiedon ja tuen tarpeet mutta erityisesti kaivattiin taloudellista tukea, teknistä tukea sekä tietoa digitaalisten palveluiden ja hyvinvointiteknologioiden ominaisuuksista ja vaikuttavuudesta.