Hirsiseinän tilkemateriaalien ominaisuudet

Abstract

Tässä tutkimuksessa määritettiin hirsiseinän tilkemateriaalien käyttöominaisuuksia. Tutkittuja tilkemateriaaleja olivat yleisimmin käytetyt huokoiset tilkkeet; sammal, pellava, puukuitu, lasivilla ja polypropeeni. Näiden materiaalien ilmantiiviyttä,kosteudenimua, vedenimua, mikrobikasvuherkkyyttä ja käytettävyyttä tutkittiin laboratorio- ja kenttäkokein.

Hirsiseinän varauksien läpi kulkevien ilmavirtojen mukana kulkee suuri määrä lämmitysenergiaa. Tilkkeillä varaus pyritään tiivistämään mahdollisimman tiiviiksi. Tutkituista materiaaleista paras tiiviys saavutetaan puukuidulla. Myös lasivilla antaa huomattavasti paremman tiiviyden kuin pellava tai polypropeeni. Kuivan sammalen tiiviys on huono. Kaikki materiaalit antavat sitä paremman tiiviyden, mitä tiheämmäksi ne saadaan puristettua tai sullottua.

Tilkkeiden kosteusteknisen toiminnan kannalta keskeistä on niiden vedenimukyky. Suuri vedenimukyky kastelee ympäröivät puuosat, jolloin niihin muodostuu mikrobikasvustoa. Puukuitu imee itseensä ja levittää ympäristöönsä vettä huomattavasti muita materiaaleja nopeammin ja runsaammin. Tilkemateriaaleissa tapahtuva mikrobikasvu alkaa puukuidussa ensimmäisenä ja esiintyy runsaimpana. Pellavan, lasivillan ja polypropeenin ei tässä tutkimuksessa havaittu imevän itseensä vettä vaaka-asentoisina.

Tilkkeiden erilaiset ominaisuudet suuntaavat niiden käyttöä tietyn tyyppisiin rakennuksiin ja rakenneratkaisuihin.

In this study the properties of the different types of the log wall stuffing materials were defined. The tested materials were the most popular porous stuffings; moss, flax, wood fiber, glass wool and polypropylene. Properties of airtightness, absorption of humidity and water, the growth of the mold and usability of these materials were examined in laboratory and field tests.

There is a vast flow out of the heating energy by the air convection through the long groove of the log wall. The long grooves are tried to be sealed as air tight as possible with the stuffings. The best air tightness of these materials will be achieved by the wood fiber. Also a glass wool gives a much better air tightness than flax or a polypropylene. The air tightness of the dry moss is poor. The best air tightness is achieved by all the materials if they are pressed or stuffed as tight as possible.

The most important issue concerning the moisture behavior of stuffing is the capacity of their water absorption. The strong capacity of water absorption wets the log that is in contact with the stuffing and gives rise to the microbe growth in a wood. Wood fiber absorbs water and spread it to the log material around it significantly more effective and faster than the other materials. Also the growth of mold begins first in a wood fiber itself and it is more abundant in it than in the other materials. In this study the flax, the glass wool and the polypropylene were not noticed to absorb water in a horizontal position.

The different properties of the stuffing materials direct their use into the certain type of buildings and the structural solutions.