Nuoret ja syrjäytyminen Itä-Suomessa

Abstract

Nuorten syrjäytymisestä ja koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämisestä puhutaan tällä hetkellä todella paljon. Ajankohtaiseen aiheeseen tuo mielenkiintoa se, miten syrjäytyminen määritellään ja miksi aiheesta puhutaan juuri nyt, kun työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä on pysynyt suunnilleen samana jo parikymmentä vuotta? Tässä artikkelikokoelmassa nuorten syrjäytymistä tarkastellaan erityisesti Itä-Suomen näkökulmasta. Kirjan artikkeleissa tarkastellaan syrjäytymiskäsitteen taustoja, ja sen erilaisia määrittelyjä ja sisältöjä. Maakunta- ja kuntakohtaisessa vertailussa käydään läpi nuorten koulutuksen ulkopuolella olemiseen, työelämään, taloudelliseen toimeentuloon, terveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä erilaisia tilastotietoja. Kirjassa tarkastellaan myös, mitä nuoret itse mieltävät syrjäytymiseksi ja mitkä syyt heidän mielestään syrjäytymiseen johtavat. Kirjassa kysytään muun muassa: tavoittaako nuorisotakuu nuoria, joiden ongelmat ovat pahentuneet eniten? Kuinka paljon koulutuksen keskeyttäminen johtuu yksilöstä itsestään ja kuinka paljon koulutuksen ja ohjauksen rakenteista ja käytänteistä? Miten turvata palvelut nuorille, jotka elävät tuplaperiferiassa, reuna-alueiden syrjäkylissä?

The social exclusion of young people and the number of them outside education and work is an important contemporary issue and concern for major societal discussion. One of the interesting points for this debate is that the number of young people outside education and work has remained relatively steady for the past twenty years. Important is also how social exclusion is defined. This article collection studies youth and social exclusion especially in Eastern Finland. Articles examine the different contents, definitions and backgrounds for the concepts “social exclusion” and “marginalization”. Publication studies and compares different regional and municipal statistics about young people’s education, work, livelihood, health and social relations. One of the important concerns for this publication are, how young people themselves define social exclusion and what in their minds lead to it? Among other things, publication raises questions like: Does the government’s youth guarantee reach the young people whose situation has become the worst? How much does the dropping out of education depend on the individual and how much does it depend on the structures and practices of education and guidance/tutoring? How do we secure services for the youth that live in double-periphery, in the most remote areas of the periphery?