Opiskelijoiden hyvinvointi ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä : Lähtökohtia ja tutkittua tietoa ohjauksen ja pedagogiikan kehittämiseen

Abstract

Opiskelijoiden hyvinvointi on noussut yhä tärkeämmäksi tekijäksi laatua, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta korostavassa ammattikorkeakoulutuksessa. Tietoa opiskelijoiden hyvinvoinnin tilasta ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä on viime vuosina kartoitettu runsaastikin, mutta opiskelijahyvinvoinnin ja pedagogisten tekijöiden yhteyksistä ei juurikaan ole tutkittua tietoa. Tieto on erityisen merkityksellistä kehitettäessä koulutusorganisaation pedagogisia ja ohjauksellisia käytänteitä. Tutkimuksellisesti yhteyttä on jäsennetty käyttämällä termiä pedagoginen hyvinvointi, joka perustelee osaltaan koulutusorganisaation tulokulman hyvinvoinnin tutkimukseen.

Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, miten yleistä opiskelu-uupumus on Mikkelin ammattikorkeakoulussa ja millainen yhteys opiskeluympäristö- ja tavoitemotivaatiotekijöillä on koettuun uupumukseen sekä millainen näiden tekijöiden välinen suhde on luonteeltaan. Tutkimuksessa selvitettiin myös, millaiset tekijät ovat yhteydessä opiskelijan uupumukseen.

Opiskelijoiden (N= 4515) hyvinvointia ja opiskelutyytyväisyyttä kartoitettiin vuodenvaihteessa 2011–2012 verkkokyselynä. Uusintakyselyn jälkeen vastaajia oli yhteensä 648, vastausprosentin ollessa 14. Taustamuuttujien lisäksi lomake sisälsi tavoitemotivaatioon, opiskeluympäristötekijöihin, fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä elämänhallintaan liittyviä kysymyksiä. Lomake sisälsi myös opiskelu-uupumukseen ja opiskelukykyyn liittyviä väittämiä.

Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Opiskeluympäristötekijöiden, tavoitemotivaation ja elämänhallinnan korrelaatiota opiskelu-uupumukseen tarkasteltiin Pearsonin tulomomenttikertoimen avulla. Eri uupumusryhmien (tasot) välisiä eroja analysoitiin yksisuuntaisen varianssianalyysin avulla. Uupuneeseen opiskelijaan yhteydessä olevia tekijöitä selvitettiin t-testin, yksisuuntaisen varianssianalyysin sekä ristiintaulukoinnin avulla. Viimeiseksi uupumukseen yhteydessä olevia tekijöitä ja niiden välisiä suhteita analysoitiin rakenneyhtälö-mallinnuksen – konfirmatorisen faktorianalyysin ja rekursiivisen polkumallin – avulla.

Tulosten mukaan MAMKin opiskelijat näyttävät olevan keskimääräistä uupuneempia verrattuna valtakunnallisiin selvityksiin. Opiskeluympäristötekijöiden suora vaikutus opiskelu-uupumukseen paljastui aika heikoksi. Sen sijaan opiskeluympäristökokemukset näyttävät välittyvän kahden mediaattorin – ensin kuormittavuuden kokemuksen ja sitten alentuneen tavoitemotivaation – kautta.

Usko omaan opiskelukykyyn ja opiskelutaitoihin, myönteinen käsitys opinto-menestymisestä ja menestymisen odotuksista sekä opintojen arvostaminen heijastavat opiskelijoiden opiskeluympäristökokemuksia. Nämä kokemukset ilmentyvät hyvinvointina tai uupumuksena. Tavoitemotivaatioon vaikuttaa voimakkaasti myös elämän merkityksellisyyden kokemus. Koska oppilaitoksen mahdollisuudet vaikuttaa opiskelijan henkilökohtaiseen elämään ovat aika vähäiset, opiskeluympäristötekijöiden merkitys uupumuksen ehkäisemiseksi korostuu entisestään.

Tulokset ovat hyödynnettävissä erityisesti opiskelijoiden ohjausjärjestelmän, pedagogisten käytänteiden ja opettajien pedagogisen koulutuksen kehittämisessä. Ohjausjärjestelmää voisi kehittää kohdistamalla huomion entistä enemmän opiskelijoiden opiskelumotivaatioon ja sen taustalla vaikuttaviin tekijöihin, kuten opiskelutaitoihin, koettuun opiskelukykyyn ja kuormittavuuden kokemuksiin. Opetuksen kehittämisen kannalta tulokset antavat aihetta tukea opettajien työtä ja pedagogista osaamista. Keskeistä olisi tiedostaa, miten pedagogiset ratkaisut ovat yhteydessä opiskelijan kokemuksiin, olipa kysymys oppimisesta tai jaksamisesta. Myös opettajien jaksamista tukemalla ja pedagogista osaamista kehittämällä voidaan vähentää opiskelijoiden uupumusta ja edistää pedagogista hyvinvointia.

Study-related wellbeing has started to play a bigger role in higher education emphasizing quality, cost-effectiveness and efficiency. There have been plenty of descriptive studies of study-related wellbeing, but just few of them have focused on the relationship between such wellbeing and pedagogical factors. In this study, the concept of pedagogical wellbeing has been used for defining the role of educational organization when discussing study-related wellbeing. All in all, this kind of information is very significant when developing pedagogy and counseling.

The aim of the present study was to find out the extent of study-related burnout at Mikkeli University of Applied Sciences. It also studied the relation between the components of teaching-learning environment as well as the components of achievement motivation, and perceived study-related burnout. In addition, the overall relationship between students’ perceptions concerning teaching-learning environment, achievement motivation, the meaning of life, workload and study-related burnout was examined. In addition, factors relating to burnout were explored.

Study-related wellbeing and satisfaction were surveyed with the help of web-based questionnaire in the turn of the years 2011 and 2012. Altogether 648 students (N= 4515) answered the questionnaire, and the response rate was 14 per cent. In addition to background information the questionnaire included questions concerning perceived achievement motivation, teaching-learning environment, physical and psychic wellbeing and the meaning of life as well as statements dealing with study-related burnout and studying ability.

The data was analyzed with statistical methods. The results of this study showed that students at Mikkeli University of Applied Sciences were more burnout than students in general compared to the results of the national health survey among students of higher education. The students’ conceptions of teaching-learning environment did not directly explain their higher study-related burnout. Instead, the meaning of teaching-learning environment for burnout appeared indirectly mediated: first, through perceived workload and then through achievement motivation.

Students’ beliefs in their study-related abilities and skills, and positive views on their study success and their appreciation of studies reflected their perceptions of teaching-learning environment. These experiences appeared as wellbeing or burnout. Also the perceived the meaning of life seemed to be indirectly essential for students’ achievement motivation. Because institutions of higher education have only minor possibilities to influence students’ personal life, the meaning of the components of teaching-learning environment in preventing burnout became more relevant.

These results could be used especially in developing students’ pedagogical counseling and teachers’ development. Pedagogical counseling could emphasize the questions of achievement motivation and related factors, such as study-related ability beliefs and skills as well as perceived workload. From the viewpoint of pedagogical development the results give reason to support teachers’ work and pedagogical know-how. It is essential to be aware of how pedagogical decisions relate to students’ experiences of learning or coping, for example. Supporting teachers’ wellbeing and developing their pedagogical skills also reduce students’ study-related burnout and promote pedagogical wellbeing.