Visuaaliseen materiaaliin ja puhujan eleisiin viittaaminen kirjoitustulkkauksessa : Kehittämistyö kirjoitustulkkauksessa käytetyistä viittauskeinoista

Abstract

Opinnäytetyöni aiheena on, kuinka kirjoitustulkkauksessa voidaan viitata puhujan tekemiin eleisiin sekä puheen tukena esitettyyn visuaaliseen materiaaliin. Opinnäytetyössä testattiin kahta eri viittaustapaa. Tavoitteena oli selvittää kirjoitustulkkausta käyttävien asiakkaiden suhtautumista uusien viittaustapojen käyttöön sekä kysyä heidän mielipiteitään ja toiveitaan merkkien toimivuudesta ja testissä olleiden viittausmerkkien kehittämistarpeista. Käyttäjien mielipiteen lisäksi selvitettiin, kuinka tutkimuksessa käytetyt viittausmerkit toimivat eri kirjoitustulkkausohjelmissa, kuten KITU ja Sprintanium. Opinnäytetyön tilaaja on Kuuloliitto ry.

Tutkimuksen aineistona oli videoitu luento, jossa oli runsaasti puhujan eleitä ja viittauksia visuaaliseen materiaaliin. Luentoon tehtiin valmisteltu kirjoitustulkkaus. Kirjoitustulkkauksessa käytettiin tätä opinnäytetyötä varten kehitettyjä viittausmerkkejä viittaamaan videolla näkyviin eleisiin ja visuaaliseen aineistoon. Käytetyt viittausmerkit on kehitetty niin, että niitä voi käyttää tekstinkäsittelyohjelmien pikanäppäinkomennoilla. Toinen aineisto oli asiakasryhmälle tehty kysely. Kyselyn avulla selvitettiin kirjoitustulkkauksen käyttäjien suhtautumista viittausmerkkien käyttöön sekä heidän toiveitaan ja ehdotuksiaan viittausmerkkien kehittämiseksi. Sekä luento, kirjoitustulkkaus että kysely toteutettiin tutkimustilaisuudessa, johon osallistui 12 kirjoitustulkkauksen käyttäjää.

Tutkimustuloksista selvisi, että kirjoitustulkkauksessa voisi asiakkaiden mielipiteen mukaan kokeilla uusia viittaustapoja. Niiden käyttö vaatii kuitenkin käyttövalmennusta ja totuttelua, ennen kuin viittausmerkkien tavoitteen ja merkitykset oppii. Puhujaan kohdistuvia viittauksia ei koettu tarpeellisiksi, mutta visuaaliseen materiaaliin viittaus todettiin hyödylliseksi esimerkiksi seminaareissa ja koulutuksissa. Viittaustapoihin esitettiin myös kehitysehdotuksia. Tutkimuksessa käytettyjä viittausmerkkejä on mahdollista käyttää kirjoitustulkkauksessa yleisimmin käytetyissä ohjelmissa pikanäppäinkomennolla, jolloin viittausten tekeminen nopeutuu. Opinnäytetyön tietoperustaa ja tutkimuksesta saatuja tuloksia voi hyödyntää uusien viittaustekniikoiden kehittämisessä kirjoitustulkkaukseen.

This thesis concentrates on speech-to-text interpreting, and specifically to the subject of how to signal to the speaker’s gestures and visual material in speech-to-text interpreting. To do so, two different methods were produced and tested for this thesis. The goal was to find out, how people, who use speech-to-text interpreting, react to these signalling methods and ask their opinions and suggestions on how the methods could be improved and developed further. The last goal was to research, how these signalling methods could be used in speech-to-text programs, such as KITU and Sprintanium.

This study was conducted as a survey, the questions of which were based on a recorded lecture and a speech-to-text interpretation made from the recording. In the survey, the participants were asked about the signalling methods: how they were used and how they functioned. The lecture and the speech-to-text interpretation were presented in a survey session. In total, there were 12 participants present, all of whom use speech-to-text interpreting.

The results showed, that in the clients’ opinion, new signalling methods could be tried out in speech-to-text interpreting. However, putting them to use would require some training and getting used to, before the different meanings of these signalling methods can be learned. Signalling to the speaker’s gestures wasn’t considered necessary, but signalling to visual material was found useful in seminars, or other situations, where visual aids are used to support the spoken presentation. New development ideas were also suggested for the latter signalling method. The signalling methods used in this study can be used in the regular speech-to-text interpreting programmes, which makes producing these signals faster.

The results of this thesis can be used in developing new signalling techniques for speech-to-text interpreting. The Finnish Federation of Hard of Hearing, the subscriber of this thesis, can hopefully get new information and ideas for developing different signalling methods and developing speech-to-text interpreting in general.